Vamma tai sairaus ei siis ole ratkaiseva tekijä uusia työntekijöitä palkattaessa. Tämä selviää työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön teettämästä selvityksestä.
Tutkimus toteutettiin lähettämällä kesällä 2017 sähköinen kyselylomake yrityksille, jotka olivat ilmoittaneet avoimesta työpaikasta TE-palvelut.fi palvelun kautta. Kyselyyn vastasi 999 yritystä. Tutkimuksen tekivät Kuntoutussäätiö ja Mikko Kesä Oy.
Selvityksen perusteella vaikuttaa siltä, että asenteet osatyökykyisyyttä kohtaan ovat muuttumassa myönteisimmiksi.
Rekrytointiprosessin tueksi yritykset toivoisivat enemmän tietoa sekä työnhakijana olevan osatyökykyisen henkilön osaamisesta että rajoitteista, jotka työnantajan näkökulmasta vaikuttavat tuottavuuteen.
Yritykset, joilla on kokemusta osatyökykyisistä, osaavat järjestää ja muotoilla työt siten, että osatyökykyisyydestä ei ole haittaa. Myös ilman erillisjärjestelyjä löytyy työtehtäviä, joissa osatyökykyisyydellä ei ole mitään merkitystä.
Työmotivaatio tuo monenlaisia hyötyjä organisaatioon. Motivoitunut henkilöstö nostaa organisaation tuloksia ja synnyttää työhyvinvointia.
”Kun asioimme autokatsastuksessa tai marketin kassalla, usein huomaa palvelun laadusta, onko henkilö motivoitunut työhönsä. Ajattelen, että työmotivaatiolla on iso merkitys koko kansantaloudelle”, sanoo aiheesta kirjan kirjoittanut lietolainen lääketieteen tohtori Marjo Sinokki.
Sinokki näkee työmotivaation kolmiportaisena.
Ensinnäkin työmotivaatiolla on merkitystä työntekijälle itselleen, toiseksi työyhteisölle ja koko organisaatiolle sekä kolmanneksi koko yhteiskunnalle.
Työntekijöiden työmotivaatio vaihtelee luonnollisesti suuresti. Sinokin mukaan hyvin monet ovat erittäin motivoituneita. Jotkut tekevät kutsumustyötään, ja toisille mahdollisuus rakentaa omaa uraa on jopa elämäntehtävä.
”Osalle ihmisistä työ on keino ansaita palkkaa ja toteuttaa sitten itseään vapaa-ajalla. Nykyään on lisäksi pieni joukko nuoria ihmisiä, jotka ajattelevat, että työ on vaihtoehto. Eletään vahvasti tätä päivää, ei ajatella tulevaisuutta ja lasketaan sen varaan, että yhteiskunta huolehtii”, Sinokki kuvailee kuvailee.
Esimiestyöskentelyssä pelkkä oikeudenmukainen kohtelu ei Sinokin mukaan riitä. Johtamisen täytyy olla lämminhenkistä, kuuntelevaa ja ymmärtävää.
”Rakentava palaute on tärkeää. Ihmiset odottavat, että heidän työnsä huomataan jotenkin. Kun kiirettä on nykyään paljon, myös resurssien tulee olla oikein mitoitetut.”
