Sijoittaja voi oppia omista virheistään ja kokemuksistaan – ei kuitenkaan kaikkea. Kuinka vajavaista olisikaan ihmisen ymmärrys maailmasta, jos se perustuisi pelkkään kokemukseen.
Havainnoilla on tärkeä rooli ympäristömme ymmärtämisessä. Havaintojen perusteella olemme voineet kerätä paljon luotettavampaa tietoa maailmasta ja ihmisistä kuin mitä vaikkapa aikanaan pyhinä pidetyt kirjoitukset ovat täysin virheellisesti väittäneet (yksikään järkevä ihminen ei enää usko maapalloa 6000 vuotta sitten syntyneeksi litteäksi pannukakuksi).
Pelkät havainnot eivät kuitenkaan riitä, sillä aivan samalla tavalla kuin pyhät kirjoitukset, havainnotkin saattavat johtaa harhaan.
Teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvist kertoi kerran eräässä tv-haastattelussa tästä konkreettisen esimerkin. Jos luottaisimme vain havaintoihimme, voisimme todeta että aurinko kiertää maata. Asianlaidan todellinen ymmärrys edellytti arkihavaintojen lisäksi päättelyä, laskentaa ja ihmissilmää tarkempia havainnointilaitteita.
Sijoittamisessa omien havaintojen ja kokemusten merkitys on kiistattomasti merkittävää. Terveellä itsekritiikillä varustettu sijoittaja oppii hurjasti sijoittamisen sudenkuopista omilla epäonnistumisillaan ja onnistumisillaan. Siperia opettaa.
Kuitenkin se mikä pätee fysiikkaan tai kosmologiaan, pätee myös sijoittamiseen. Havainnot eivät vain riitä sijoittamisessakaan. Kuten kosmologiassakin, todellinen ymmärrys edellyttää havaintojen lisäksi myös teoriaa ja päättelyä.
Tämä teorian puuttuminen pisti silmään mediapersoona ja piensijoittaja Jasmin Hamidin listaamissa vinkeissä piensijoittajille.
Hamid opasti aivan oikein, että sijoittajan kannattaa minimoida kulut ja aloittaa pikkusummalla. Lisäksi Hamid halusi painottaa myös kokemuksen kautta tulevien havaintojen merkitystä seuraavasti:
“Näin olet kuitenkin kokeillut sijoittamista ja huomaat, että okei, ehkä tämä firma ei menekään heti konkurssiin sijoitettuasi siihen. Huomaat myös, että rahojen menettämisen riski ei olekaan niin suuri, vaikka kurssi heilahtelee. Tätä kautta opit näkemään, miten kurssi reagoi mihinkin, ja että sopiiko tämä juuri sinulle. Kaikille osakesäästäminen ei välttämättä sovi, mutta voihan sitä kokeilla pienillä summilla – kyllä osakkeet saa sitten myös myytyä.”
Kokemukset ovat ilman muuta sijoittajalle arvokkaita. Silti Hamidin vinkissä häiritsee pelkkien kokemusten ja havaintojen yliarvostus.
Pelkkä kokemus ei tee kenestäkään vielä hyvää sijoittajaa. Tarvitaan myös teoreettista oppia.
Ei sijoittajan varmaankaan tarvitse välttämättä tuntea Black-Scholes -optiohinnoittelumallia tai modernin portfolioteorian hienouksia, mutta yleisimmät sijoittamisen, makrotalouden ja liiketalouden perusopit ovat kyllä kullanarvoisia.
Otetaan esimerkki osakesijoittamisesta. Mitä sellaista tietoa osakesijoittajalla tulisi olla, minkä oppi ei välttämättä synny yrityksen ja erehdyksen kautta? Tässä muutamia tällaisia kysymyksiä:
- Mistä tekijöistä osakkeen arvo muodostuu?
- Mitkä tekijät lisäävät yrityksen konkurssiriskiä ja miten konkurssiriskiä voidaan arvioida?
- Miten sijoittaja voi arvioida yrityksen maksukyvykkyyttä?
- Mitä yrityksen velkaantumisaste kertoo?
- Mitä eroa on yrityksen liiketoiminnan rahavirralla ja operatiivisella tuloksella?
- Miten yrityksen kannattavuutta mitataan ja mitä erilaiset kannattavuuden mittarit kertovat?
- Miten mitataan osakkeen arvostusta ja miten eri arvostusmittareita tulkitaan?
- Miten korkotason muutokset vaikuttavat osakkeen teoreettiseen arvoon?
- Miten keskuspankin rahapolitiikka vaikuttaa osakemarkkinoille?
- Jos sijoitan amerikkalaisiin osakkeisiin, mitä tarkoittaa valuuttakurssiriski ja mitkä tekijät vaikuttavat valuuttakurssiin?
- Miten osakesijoittaja voi pienentää osakesalkun riskejä hajauttamalla?
- Millaisia erilaisia osakesijoittamisen strategioita on kehitetty ja mitkä ovat niiden vahvuudet ja heikkoudet?
- Mitä tarkoittaa tehokkaiden markkinoiden hypoteesi ja mitä johtopäätelmiä sijoittajan tulisi sen perusteella tehdä?
Tätä listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Sijoittaja joutuu ottamaan kantaa lukemattomaan määrään kysymyksiä, joiden ymmärtämisessä pelkät havainnot eivät riitä. Kaikkiin edellämainituista kysymyksistä vastaukset löytyvät ihan liiketalouden ja rahoituksen perusoppikirjoista.
Toki sijoittaja voi sudenkuoppaan pudottuaan herätä ottamaan asioista selvää. Jos näin tapahtuu, on kokemus ollut arvokasta. Kuitenkin on olemassa suuri riski, että ilman perusoppeja sijoittaja ei ehkä edes tiedä mitä tulisi tietää.
Pyörää ei kannata keksiä uudestaan. Mitä järkeä on yrittää oppia kaikki pelkästään kantapään kautta tappioita ja virheitä tehden? Sijoittaja voi imeä perusoppia muiden sijoittajien ja sijoitusmaailmaa seuranneiden ihmisten dokumentoiduista havainnoista ja päätelmistä.
Kiitos Nikolaus Kopernikus, että osoitit meille totuuden valheellisesta maakeskeisestä maailmankuvasta.
Bernstein
30.12.2017 at 13:36
Kari Enqvist: “Jos luottaisimme vain havaintoihimme, voisimme todeta että aurinko kiertää maata.”
-Roskaa, arvoisa virallinen kosmologi. Jos luottaisimme siihen, että on olemassa tulkitsemattomia havaintoja, emme kykenisi keskustelemaan esimerkiksi siitä, miksi maa ei tarkkaan ottaen kierräkään aurinkoa.
“Sijoittaja joutuu ottamaan kantaa lukemattomaan määrään kysymyksiä, joiden ymmärtämisessä pelkät havainnot eivät riitä. ”
-Yhtä lailla roskaa. Sijoittajan tarvitsee vain indeksoida, peesata ja hajauttaa. Pelkät havainnot riittävät ymmärtämään, että muu on turhaa hifistelyä ja tulee sitäpaitsi turhan kalliiksi.
“Terveellä itsekritiikillä varustettu sijoittaja oppii hurjasti sijoittamisen sudenkuopista omilla epäonnistumisillaan ja onnistumisillaan.”
-Tuskinpa oppii, koska yksittäistä salkkua koskevat tapahtumat ovat kovin kertaluonteisia. Pelkäämään hän lähinnä oppii ja lopettamaan sijoittamisen.
Jos jotain positiivista oppii, oppii toivottavasti indeksoimaan, peesaamaan ja hajauttamaan entistä enemmän.
“Kiitos Nikolaus Kopernikus, että osoitit meille karun totuuden aurinkokeskeisestä maailmankuvasta.”
-Miksi juuri Kopernikus? Miksei vaikka Ptolemaios, joka ansiokkaasti ylläpiti piti maakeskistä mallia puolustaen sitä kaikella tieteen arvovallalla ja hyvinkin edistyneellä matematiikalla?
Ja miksi aurinkokeskeisyys olisi jotenkin “karu”? Onko avaruuden kaareutuminen karua? Onko Kaiken Teorian eli “kvanttigravitaation” oltava välttämättä “karu” ollakseen totuus?
Karu totuus on ainakin se, että juurikin materiakeskeisyys(ei ole muuta kuin ainetta ja energiaa) on ainakin Enqvistille sen luokan uskonnollinen dogmi, että jos sitä yritetään korvata esimerkiksi informaatiokeskeisyydellä, puhkeaa tieteen Vatikaanissa ilmikapina.
Totuus kun ei silloin ehkä olisikaan niin kovin “karu”(materialistinen), vaan siinä olisi sijaa jopa ihmiselle.
Em toki paljolti OT, mutta pointti oli tämä:
Analogiat paremmiksi tai tulee vastakin lunta tupaan.
Jorma Erkkilä
30.12.2017 at 19:18
Kiitos monipuolisesta vastauksesta. Itse asiassa vastaus on niin monipuolinen että tartun siitä nyt näin aluksi vain yhteen.
Eli siihen mitä kirjoitat indeksisijoittamisesta.
On näköharha pitää indeksisijoittamista helppona. Ei ole. Jos sijoitat vaikkapa Seligsonin osakeindeksirahastoon otat automaattisesti kantaa markkinaan, jossain määrin toimialaan, paljon omaisuusluokkaan ja myös ajoitukseen.
Jos nyt leikitään ajatuksella, että aloittaisit indeksijoittamisen tänään, niin saisitko automaattisesti hyvää tuottoa. Et välttämättä. Esimerkiksi jos pistät nyt rahasi S&P500 -indeksin replikoivaan osake-ETF:ään tulet sijoittaneeksi jenkkiosakkeisiin aikana, jolloin Shillerin P/E on roimasti yli 10 vuoden keskiarvon ja aikana jolloin korkotaso on nousemassa. On siinä tekemistä hankkia kohtuullinen seitsemän prosentin pitkän aikavälin vuosituotto.
Mainitset että tarvitsee vain indeksoida, peesata ja hajauttaa. Hajauttaminenko on helppoa aloittelijalle? Ei takuulla ole. Heti tulee vastaan kysymys miten hajautetaan. Hajautetaanko omaisuuslajin sisällä vai eri omaisuuslajeihin? Hajautetaanko maantieteellisesti tai toimialoittain?
Bernstein
31.12.2017 at 11:20
“[Jos] aloittaisit indeksijoittamisen tänään, niin saisitko automaattisesti hyvää tuottoa. Et välttämättä”
-Totta. Jos tavoite olisi helppous, sijoittaisin tasaerin, jolloin sijoitushetken vaikutus laimenee saatujen osuuksien määrän muuttuessa (kk-sijoitus tasasummalla). Jos taas seurataan tunnuslukuja, niin Shillerin sikakallis p/e:kin saadaan alemmas pienellä “manipulaatiolla” eli kun ei käytetä keskiarvoa vaan mediaania(kriisivuodet 2008-9 ulos). Shilleriin tuijottamalla olisi myös menettänyt ison osan finanssikriisin jälkeisestä kurssinoususta(ja saattaa menettää vielä 2018). Shillerhän ei huomioi kurssinousun perusmoottoria, joka on ollut alhainen korkotaso.
“Hajauttaminenko on helppoa aloittelijalle? Ei takuulla ole. Heti tulee vastaan kysymys miten hajautetaan.”
Helppous pelkistyy usein siihen, ettei ole rahaa muuhun kuin siihen kk-säästämiseen johonkin edulliseen maailmanindeksiin. Heti kun on rahallista varaa, on myös henkistä varaa ottaa näkemystä. Omaan päähäni on kuitenkin iskostunut mantra, jonka mukaan tavissijoittaja ei pitkässä juoksussa millään näkemyksellä tai indeksipoiminnalla voi voittaa “yleisindeksiä”. Kyse onkin vain siitä, miten paljon hänellä on varaa (liikaa pelirahaa) lyhyellä aikavälillä sille hävitä.
Tästä huolimatta otan itsekin “näkemystä”, kaikissa mainitsemissasi suhteissa. Motivaationa lähinnä mielenkiinto, ei tuoton maksimointi. Juuri nyt näkemys on, että kaikki käteiseksi ja tuotto/riskisuhteeltaan järkevään yrityslainakoriin(yritykset tuottavat, mutta niiden p/e saattaa romahtaa). Tai johonkin BF:n kaltaiseen listaamattomaan lainafirmaan, jossa sijoittajan ei tarvitse itse seurata yksittäisten lainojen lyhennyksiä ja jonka osingoista (8%) hän maksaa veroa vain 7,5% (toinen listaamaton sijoitusfirma maksaa 0%).
Jorma Erkkilä
30.12.2017 at 19:48
Esitit myös kommentteja analogiasta. Toivottavasti et loukkaannu, mutta minusta tuo on silkkaa saivartelua. Vertaus on pelkkä vertaus. Ei se ole jutun ydin, vaan sen avulla vain elävöitetään tekstiä.
Aurinkokeskeisyys on karua, koska sen pohjalla on ahdasmielinen kristillisyys.
Sitten kirjoitit että tulee lunta tupaan jos tulee vastaavanlaisia analogioita. Et kai nyt vakavissasi kuvittele, että tällaista kaiken nähnyttä keski-ikäistä pohjoisen jäärää pystyt painostamaan linjanmuutokseen? 🙂
Tulen jatkossakin viljelemään blogeissani vastaavanlaisia analogioita, enkä tule linjaani muuttamaan. Lumet saa tuvasta pois lapiolla 🙂
Bernstein
31.12.2017 at 12:00
“Vertaus on pelkkä vertaus.”
-Näin on, mutta osuvalla ja kusevalla vertauksella on siltikin vissi ero.
Ymmärrän toki, jos E:n käyttämän analogian heikkouden perustelu jäi tuossa sepustuksessani epäselväksi. Se on vaan niin yleinen harhakäsityksen ja suoranaisen “aivokuplan” lähde, etten malttanut jättää puhkaisematta.
KISS: Aurinko kiertää maata – eikun siis päinvastoin -eikun mikään ei kierrä mitään koska avaruus kaareutuu – tai siis gravitaatiohiukkaseen on kvanttitasolla integroitunut informaatio joka sekä tuottaa koko universumin että selittää sen tutkijalle (vm taso on tietenkin puoliksi scifiä).
Niinpä emme voi periaatteessa(ontologisesti) luottaa MIHINKÄÄN havaintoon, ellemme keinotekoisesti sovi sen tulkinnasta ja tulkinnan totuusarvosta. Tässä tietenkin OT, mutta sopii toisaalta hyvin sijoittamisen epävarmuuden ja markkinoiden suhteellisten totuuksien analogiaksi. “Terve itsekritiikki” ja tekninen sijoitusoppiminen eivät siis auta vaan päinvastoin nöyryys ja sen myöntäminen, ettei paraskaan “terveys” tai kriittisyys takaa parasta (sijoitus)tulosta.
“Ei se ole jutun ydin, vaan sen avulla vain elävöitetään tekstiä.”
-Em varauksella sovitaan näin. 😉
“Aurinkokeskeisyys on karua, koska sen pohjalla on ahdasmielinen kristillisyys.”
Tarkoitit varmaan maakeskeisyyttä? Minusta taas kaikki ahdasmielisyys on karua, olipa takana usko jumaliin, materiaan tai tieteen kaikkivoipaisuuteen.
“..tulee lunta tupaan jos tulee vastaavanlaisia analogioita. Et kai…”
-Sovitaan kernaasti, etten kai. En tällä palstalla.
“Tulen jatkossakin viljelemään blogeissani vastaavanlaisia analogioita, enkä tule linjaani muuttamaan. ”
-Sovitaan siis, etten tule minäkään 😉
Analogioiden viljeljän kuitenkin kannattaa muistaa, että niiden teho perustuu pieniin eroihin merkitsevyydessä ja ne myös voidaan osoittaa virheellisiksi, jos ko ero perustuu väärään yleistykseen. Analogia ei lopulta olekaan muuta kuin retorinen keino pitää lukijan mielenkiinto yllä ja toisaalta (väärinkäytettynä) keino saada naurajat puolelleen. “Analoogikko” voi voittaa väittelyn laulamalla “Joukahaisen suohon” mutta asian tiimoilta hän (et sinä) tulee usein puhuneeksi vain läpiä päähänsä.
Jorma Erkkilä
31.12.2017 at 12:20
Juu, maakeskeisyyttä tarkoitin, en aurinkokeskeisyyttä.
Jos emme voi ontologisesti luottaa mihinkään havaintoon, on keskustelukin turhaa. Minä lähden siitä, että edessäni oleva näyttöpääte on oikeasti olemassa. Mikä on asian oikea laita, on jokseenkin toisarvoista. Analyysin ja saivartelun raja on hiuksen hieno.
Ja mitä havaintoihin tulee, niin blogissani tarkoitukseni olikin juuri osoittaa että omat havainnot eivät sijoittamisessa riitä. Tarvitaan myös “silmälaseja” eli esim. tunnuslukujen käyttöä ja niiden tulkintaa. Täydellistä ymmärrystä ja tietoa ei tietenkään ole koskaan. Pääasia että tulee tuottoa siedettävällä riskillä. Kaikki muu on minulle sijoittamisessa toisarvoista.
Hyvää uutta vuotta!
Henri Blomster
30.12.2017 at 15:32
Hyvä kommentti. Detaljeihin kaipaisin vielä perusteluja.
“Jos luottaisimme siihen, että on olemassa tulkitsemattomia havaintoja, emme kykenisi keskustelemaan esimerkiksi siitä, miksi maa ei tarkkaan ottaen kierräkään aurinkoa”
-Miten tarkalleen ottaen tarkoitat “tulkitsemattomilla havainnoilla”?
“Tuskinpa oppii, koska yksittäistä salkkua koskevat tapahtumat ovat kovin kertaluonteisia. Pelkäämään hän lähinnä oppii ja lopettamaan sijoittamisen.
Jos jotain positiivista oppii, oppii toivottavasti indeksoimaan, peesaamaan ja hajauttamaan entistä enemmän.”
-Ei kun oppii todennäköisesti väärin, koska pienten numeroitten lain perusteella lähtee tekemään ylisuuria tulkintoja pienestä määrästä dataa. Ellei sitten lähde korjaamaan havaintojaan lukemalla teoriaa.
-Ja toisekseen miksi oppisi indeksoimaan ellei ole indeksoinnin eduista lukenut? Jos lähtee liikkeelle 15 osakkeen suorasta salkusta, niin miten pelkästään sen salkun kehittymisen perusteella tulisi johtopäätökseeen, että parempi sijoittaa indeksiin? Siinä on sekin, että tehokkaat markkinat ei tarkoita pelkästään sitä, että hajautetulla salkulla on vaikea voittaa indeksiä. Se tarkoittaa myös sitä, että hajautetulla salkulla on vaikea hävitä indeksille.
Bernstein
30.12.2017 at 16:53
Nyt menee filosofiaksi, mutta menköön.
“Tulkitsematon havainto” olisi todellisuuden piirre, joka sellaisenaan siirtyisi aistinelimeeen, siitä tiedostavaan aivokuoreen ja edelleen esimerkiksi puheen kautta yhteiseen “havaintoperintöön. Sellainen kuitenkin on yhtä mahdotonta kuin ensimmäisen lentokoneen idean tai prototyypin päätyminen nykylentokoneeksi. Kaikki havainnot on jo tulkittu (sekä havaittaessa että jaettaessa) ja tulkinnassa aina on mukana omia mieltymyksiä ja jopa politiikkaa.
Enqvistin analogia sisältää paradoksin, koska mikään ulkomaailman tai edes oman itsen ominaisuus ei voi siirtyä tietoisuuteemme ilman rankkaakin tulkintaa. Sekin havainto, että maa kiertää aurinkoa, on tulkittu havainto. Tulkinta on myös kiistetty (yleinen suhteellisuusteoria) tai ainakin alistettu arkikokemuksen asteelle – siis juuri sille asteelle, jolle E ei antaisi totuuden asemaa. Einsteinkin tekemä tulkinta luultavasti vielä pannaan uusiksi jos unelma “kaiken teoriasta” eli “kvanttigravitaatiosta” näkee päivänvalon. Tänään sitaatit kuuluvat kvanttigravitaatioon, huomenna kenties siihen että maa “kiertää” aurinkoa.
“pienten numeroitten lain perusteella lähtee tekemään ylisuuria tulkintoja pienestä määrästä dataa.”
-Ei toki pienestä vaan metadatasta. ETF:ien ja hajautuksen historiallinen menestys perustuvat kaikkeen siihen dataan jota niistä ja niiden sisällöistä on ajan mittaan kertynyt. Sitä ei tarvitse edes tulkita, riittää kun uskoo historian olevan suuressa aineistossa tae myös tulevaisuudesta.
“miksi oppisi indeksoimaan ellei ole indeksoinnin eduista lukenut?”
-No sen verran pitää olla lukenut, että ymmärtää ainakin peesata tunnettuja indeksiguruja ja tulkita paria käppyrää. Sekä ymmärtää “yskän” eli miksi aktiivisalkun hoitajat harrastavat piiloindeksointia.
“miten pelkästään [15 osakkeen salkun] kehittymisen perusteella tulisi johtopäätökseeen, että parempi sijoittaa indeksiin?”
-Ei toivottavasti mitenkään, koska kyse olisi sattumasta. Oma kokemus vaatisi reippaasti pääomaa ja empiirisen vertailun, minkä useimmat ymmärtävät jättää isompien toimijoiden huoleksi.
“…hajautetulla salkulla on vaikea hävitä indeksille.”
– Juuri niin – tai sitten päinvastoin eli indeksillä on vaikea hävitä hajautetulle salkulle. Kunnon hajautus suoriin osakkeisiin vaatii jonkin verran pääomaa, kun taas …mainosmainos… eräänkin pankin palkkiottomilla ja pienikuluisilla indeksirahastoilla pääsee esim opiskelijakin alkuun muutamalla kympillä per kk.
(jumalaton mekkala kun on lapsia kylässä, toivottavasti sait jotain selvää…)
Henri Blomster
2.1.2018 at 20:40
No joo, nyt ollaan jo filosofin syvällä tasolla.
Tuosta tulkitsemattomasta haavainnoinnista, niin joo, onhan jokaisessa kohti tulkintaa.
Siis joo, onhan ETF:n historiallisesta menestyksestä paljon tietoa ja osakkeiden sisälle se varmasti on “oikea vaihtoehto” suurimmalle osalle sijoittajista.
Mutta se pointti oli se, että jos piensijoittaja perustaa näkemyksensä pelkästään oman salkun tuottoon, niin ei se tuohon johtopäätökseen tule. Vähän kyllä sama asia, että ei normi-ihmisten tietämys minkään taivaankappaleen kiertämisestä minkään ympäri, perustu kokemukseen vaan oppimiseen ja lukemiseen.
Toisaalta taas, ilman kokemusta voi olla vaikea ymmärtää teoreettisten kehikkojen ja ajatusmallien rajallisuutta ja etäisyyttä käytännön toiminnasta.
Eli mun mielestä tuohon yskän ymmärtämiseen tarvitaan hiukan kumpaakin. Sekä teoriaa, että kokemusta.