Sijoittaja voi oppia omista virheistään ja kokemuksistaan – ei kuitenkaan kaikkea. Kuinka vajavaista olisikaan ihmisen ymmärrys maailmasta, jos se perustuisi pelkkään kokemukseen.
Havainnoilla on tärkeä rooli ympäristömme ymmärtämisessä. Havaintojen perusteella olemme voineet kerätä paljon luotettavampaa tietoa maailmasta ja ihmisistä kuin mitä vaikkapa aikanaan pyhinä pidetyt kirjoitukset ovat täysin virheellisesti väittäneet (yksikään järkevä ihminen ei enää usko maapalloa 6000 vuotta sitten syntyneeksi litteäksi pannukakuksi).
Pelkät havainnot eivät kuitenkaan riitä, sillä aivan samalla tavalla kuin pyhät kirjoitukset, havainnotkin saattavat johtaa harhaan.
Teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvist kertoi kerran eräässä tv-haastattelussa tästä konkreettisen esimerkin. Jos luottaisimme vain havaintoihimme, voisimme todeta että aurinko kiertää maata. Asianlaidan todellinen ymmärrys edellytti arkihavaintojen lisäksi päättelyä, laskentaa ja ihmissilmää tarkempia havainnointilaitteita.
Sijoittamisessa omien havaintojen ja kokemusten merkitys on kiistattomasti merkittävää. Terveellä itsekritiikillä varustettu sijoittaja oppii hurjasti sijoittamisen sudenkuopista omilla epäonnistumisillaan ja onnistumisillaan. Siperia opettaa.
Kuitenkin se mikä pätee fysiikkaan tai kosmologiaan, pätee myös sijoittamiseen. Havainnot eivät vain riitä sijoittamisessakaan. Kuten kosmologiassakin, todellinen ymmärrys edellyttää havaintojen lisäksi myös teoriaa ja päättelyä.
Tämä teorian puuttuminen pisti silmään mediapersoona ja piensijoittaja Jasmin Hamidin listaamissa vinkeissä piensijoittajille.
Hamid opasti aivan oikein, että sijoittajan kannattaa minimoida kulut ja aloittaa pikkusummalla. Lisäksi Hamid halusi painottaa myös kokemuksen kautta tulevien havaintojen merkitystä seuraavasti:
“Näin olet kuitenkin kokeillut sijoittamista ja huomaat, että okei, ehkä tämä firma ei menekään heti konkurssiin sijoitettuasi siihen. Huomaat myös, että rahojen menettämisen riski ei olekaan niin suuri, vaikka kurssi heilahtelee. Tätä kautta opit näkemään, miten kurssi reagoi mihinkin, ja että sopiiko tämä juuri sinulle. Kaikille osakesäästäminen ei välttämättä sovi, mutta voihan sitä kokeilla pienillä summilla – kyllä osakkeet saa sitten myös myytyä.”
Kokemukset ovat ilman muuta sijoittajalle arvokkaita. Silti Hamidin vinkissä häiritsee pelkkien kokemusten ja havaintojen yliarvostus.
Pelkkä kokemus ei tee kenestäkään vielä hyvää sijoittajaa. Tarvitaan myös teoreettista oppia.
Ei sijoittajan varmaankaan tarvitse välttämättä tuntea Black-Scholes -optiohinnoittelumallia tai modernin portfolioteorian hienouksia, mutta yleisimmät sijoittamisen, makrotalouden ja liiketalouden perusopit ovat kyllä kullanarvoisia.
Otetaan esimerkki osakesijoittamisesta. Mitä sellaista tietoa osakesijoittajalla tulisi olla, minkä oppi ei välttämättä synny yrityksen ja erehdyksen kautta? Tässä muutamia tällaisia kysymyksiä:
- Mistä tekijöistä osakkeen arvo muodostuu?
- Mitkä tekijät lisäävät yrityksen konkurssiriskiä ja miten konkurssiriskiä voidaan arvioida?
- Miten sijoittaja voi arvioida yrityksen maksukyvykkyyttä?
- Mitä yrityksen velkaantumisaste kertoo?
- Mitä eroa on yrityksen liiketoiminnan rahavirralla ja operatiivisella tuloksella?
- Miten yrityksen kannattavuutta mitataan ja mitä erilaiset kannattavuuden mittarit kertovat?
- Miten mitataan osakkeen arvostusta ja miten eri arvostusmittareita tulkitaan?
- Miten korkotason muutokset vaikuttavat osakkeen teoreettiseen arvoon?
- Miten keskuspankin rahapolitiikka vaikuttaa osakemarkkinoille?
- Jos sijoitan amerikkalaisiin osakkeisiin, mitä tarkoittaa valuuttakurssiriski ja mitkä tekijät vaikuttavat valuuttakurssiin?
- Miten osakesijoittaja voi pienentää osakesalkun riskejä hajauttamalla?
- Millaisia erilaisia osakesijoittamisen strategioita on kehitetty ja mitkä ovat niiden vahvuudet ja heikkoudet?
- Mitä tarkoittaa tehokkaiden markkinoiden hypoteesi ja mitä johtopäätelmiä sijoittajan tulisi sen perusteella tehdä?
Tätä listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Sijoittaja joutuu ottamaan kantaa lukemattomaan määrään kysymyksiä, joiden ymmärtämisessä pelkät havainnot eivät riitä. Kaikkiin edellämainituista kysymyksistä vastaukset löytyvät ihan liiketalouden ja rahoituksen perusoppikirjoista.
Toki sijoittaja voi sudenkuoppaan pudottuaan herätä ottamaan asioista selvää. Jos näin tapahtuu, on kokemus ollut arvokasta. Kuitenkin on olemassa suuri riski, että ilman perusoppeja sijoittaja ei ehkä edes tiedä mitä tulisi tietää.
Pyörää ei kannata keksiä uudestaan. Mitä järkeä on yrittää oppia kaikki pelkästään kantapään kautta tappioita ja virheitä tehden? Sijoittaja voi imeä perusoppia muiden sijoittajien ja sijoitusmaailmaa seuranneiden ihmisten dokumentoiduista havainnoista ja päätelmistä.
Kiitos Nikolaus Kopernikus, että osoitit meille totuuden valheellisesta maakeskeisestä maailmankuvasta.


