Varautuvatko rahastosijoittajat jo osakemarkkinoiden nousutrendin päättymiseen?
Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin nettomääräisesti 172 miljoonaa euroa marraskuun aikana. Euroopan, ja etenkin Pohjoismaiden, pörssikurssien laskun seurauksena rahastopääoma supistui vajaalla miljardilla eurolla, kertoo Finanssiala tiedotteessaan. Kuun lopussa rahastojen yhteenlaskettu arvo oli 115,4 miljardia euroa.
Lunastukset kohdistuivat lähinnä osakerahastoihin, joista lunastettiin nettomääräisesti yhteensä 520 miljoonaa euroa. Sen sijaan yhdistelmärahastoihin sijoitettiin uusia varoja yhteensä 242 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoihin 112 miljoonaa euroa.
Vuoden alusta lukien Suomeen rekisteröityihin rahastoihin on kertynyt yli neljä miljardia euroa uusia sijoituksia. Tästä 65 prosenttia on sijoitettu yhdistelmärahastoihin, jotka ovat tyypillisesti kotitalouksien suosiossa.
Osakerahastoista eniten pääomia lunastettiin globaalisti sijoittavista osakerahastoista, yhteensä 504 miljoonaa euroa. Sen sijaan kehittyville markkinoille sijoitettiin eniten, yhteensä 54 miljoonaa euroa.
Pitkän koron rahastoissa eniten varoja kertyi luokiteltuihin globaaleihin yrityslainarahastoihin (95 miljoonaa euroa). Varoja lunastettiin eniten euroalueen korkeariskisistä yrityslainoista (91 miljoonaa euroa).
Osakemarkkinoilla on nähty syksyn aikana erittäin voimakasta nousua. Tahti hieman notkahti marraskuussa, tosin talousalueilla oli eroja: Helsingin pörssi niiasi reippaasti, kun taas USA:ssa päädyttiin muun muassa Trumpin verouudistuksen nosteessa plussalle.
Rahastosijoittajien pakittaminen osakerahastoista herättää kysymyksen, ovatko sijoittajat varautumassa jo laskumarkkinoihin. Analyytikko näkee markkinoilla jo huolestuttavia merkkejä.
”Keskuspankin koronnostot ovat nostaneet lyhyitä korkoja Yhdysvalloissa, mutta pitkien korkojen nousua ei odotuksista huolimatta edelleenkään näy. Pitkien ja lyhyiden korkojen erotus on siten kaventunut, mikä usein tulkitaan hieman huolestuttavaksi merkiksi pitkät korot kun heijastavat sijoittajien odotuksia talouden pidemmän aikavälin kasvu- ja inflaationäkymistä”, summaa Finanssiala ry:n analyytikko Elina Salminen.
Yleensä korkokäyrä on loivasti oikealle nouseva, eli pitemmän maturiteetin korkopapereista sijoittaja saa paremman tuoton. Lyhyet markkinakorot määräytyvät hyvin pitkälle ohjauskoron perusteella kuitenkin kysyntä ja tarjonta huomioiden, kun pitkät korot puolestaan määräytyvät puhtaasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Korkokäyrä on yksi niistä mittareista joilla sijoittaja voi haistella makrotalouden tilaa ja tunnelmia sijoitusmarkkinoilla. Yhdysvalloissa korkokäyrä on laskenut alemmaksi kuin kertaakaan 10 vuoteen.
Noin 28 prosentilla eli 1,2 miljoonalla 15–79 -vuotiaista suomalaisista on rahastosijoituksia. Suomalaisten kotitalouksien omistamien rahastosijoitusten arvo oli vuoden 2016 lopussa sijoitussidonnaiset vakuutukset mukaan lukien noin 40,8 miljardia euroa, eli noin 38 prosenttia koko rahastopääomasta.
