Hallitus pyrkii sekä ehkäisemään ylivelkaantumista että parantamaan jo velkaantuneiden asemaa.
Asiakastiedon mukaan maksuhäiriöisiä henkilöitä on taas enemmän kuin koskaan ennen, 376 300. Suomen Asiakastieto Oy:n rekisterissä on nyt lähes kolme tuhatta henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä uusia maksuhäiriömerkintöjä tuli 155 000 henkilölle yhteensä 606 000 kappaletta.
Maksuhäiriöt ovat Asiakastiedon tilastojen mukaan yleisempiä miehillä kuin naisilla. Nuorilla aikuisilla on ikäryhmistä eniten maksuhäiriöitä.
Tällä hetkellä kuluttajat velkaantuvat kasvavassa määrin. Suomen pankin tilastojen mukaan Suomessa toimivien luottolaitoksien myöntämät kulutusluotot kasvoivat vuodessa 5,7 prosenttia.
Hallitus tehostaa ylivelkaantumisen hoitamista panostamalla vuosina 2019-2020 vuositasolla yhteensä 8 miljoonaa euroa ja vuosina 2021-2022 vuositasolla yhteensä 9 miljoonaa euroa lisää talous- ja velkaneuvontaan, ulosotossa tehtävään velallisten neuvotaan ja tuomioistuinkäsittelyjen nopeuttamiseen.
”On erittäin tärkeää, että pyrimme samanaikaisesti ehkäisemään ylivelkaantumista sekä parantamaan jo velkaantuneiden asemaa”, toteaa oikeusministeri Antti Häkkänen.
Lisää resursseja ulosottoon
”Talous- ja velkaneuvonnan resursseja lisätään viiden miljoonan euron lisämäärärahalla. Tällä turvataan palvelun alueellinen saatavuus ja kehitetään velkaongelmia ennaltaehkäisevää yhteistyötä. Myös talous- ja velkaneuvonnan sähköisen asioinnin palvelua kehitetään”, ministeri Häkkänen kertoo.
Lisäksi ulosottoon lisätään resursseja neuvontaan, jolla pyritään auttamaan henkilöiltä, jotka joutuvat ensimmäistä kertaa ongelmiin taloutensa kanssa.
”Mitä useampi saisi ensimmäistä kertaa ulosottoon joutuessa apua, ja saisi hoidettua asiansa kuntoon, sitä enemmän vältettäisiin ulosoton asiakkuuden kierrettä. Ulosotossa olisi tärkeätä kyetä auttamaan henkilökohtaisestikin ylivelkaantuneita, koska ulosotossa on äärimmäisen hyvä kokonaiskuva. Uusilla resursseilla luodaan asiantuntijaverkosto neuvontaan ulosottolaitokseen.”
Kehysneuvotteluista mainiot tulokset OM osalta: mm. Ylivelkaantuneille lisää apua, rangaistuspolitiikkaan tiukennuksia, sakon muuntorangaistus palautetaan, vankeinhoitoon panostuksia. #ylivelkaantuminen #rangaistukset #hallitus #kehysriihi https://t.co/qYoUjbK77T
— Antti Häkkänen (@anttihakkanen) 11. huhtikuuta 2018
Korkokatto myös suurempiin luottoihin
Lisäksi ministeri Häkkänen on käynnistänyt valmistelun pikaluottoyhtiöiden sääntelyn tiukentamiseksi.
Muutokset koskevat erityisesti korkokaton kiristämistä ja luotonantajalle aiheutuvia seurauksia korkokaton rikkomisesta. Häkkäsen mukaan ylivelkaantumisen kasvavaan ongelmaan tarvitaan useita toimenpiteitä.
Pikaluottoihin liittyviin ongelmiin on puututtu jo aiemmin lainmuutoksilla. Tällä hetkellä korkokatto koskee vain alle 2 000 euron luottoja. Valmistelussa määritellään, mikä 2 000 euron ja sitä suurempien luottojen korkokatto olisi.
”Korkokattosääntelyn tultua voimaan luotonantajat ovat muuttaneet tarjoamiaan luottoja ja siirtyneet myöntämään pääosin korkokaton ulkopuolelle jääviä suurempia luottoja, joissa luoton todelliset vuosikorot ovat olleet korkeita. Kuluttajaluottojen korkokattosääntelyä muutettaisiin nyt siten, että korkokatto koskisi myös 2 000 euron suuruisia ja sitä suurempia luottoja”, Häkkänen toteaa.
