Työllisyyttä tukevat ratkaisut eivät riitä nostamaan työllisyysastetta sellaiselle tasolle, että julkisen talouden rakenteellinen alijäämä korjaantuisi, harmittelee Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Sipilän hallitus teki kehysriihessä päätöksiä erilaisista työllisyystoimista. Kehysriihen keskeisenä tavoitteena oli työllisyyden ja julkisen talouden vahvistaminen.
Esimerkiksi nuorten aikuisten palkkaamista määräaikaisiin työsuhteisiin helpotetaan. Alle 30-vuotiaiden työsuhteen määräaikaisuudelle ei tarvitse enää olla perustetta, mikäli tämä on ollut työttömänä kolme kuukautta. Hallitus yrittää myös korjata työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa työttömien muuntokoulutuksella, johon varataan 100 miljoonaa euroa.
Ylen saamien tietojen mukaan työvoimahallinto saa lisää resursseja, uusia virkoja perustetaan mahdollisesti yli 200.
Erillisellä lailla helpotetaan myös irtisanomista pienissä, alle 20 hengen yrityksissä. Ylen mukaan irtisanomiskynnystä madallettaisiin tilanteissa, joissa irtisanomisperusteena on henkilökohtaiset syyt.
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen mukaan työllisyyden osalta kehysriihessä otettiin askeleita oikeaan suuntaan, mutta julkisen talouden rakenteellista alijäämää kehyspäätöksillä ei korjata.
Suhdannekorjattu jäämä tai rakenteellinen alijäämä saadaan kun julkisen sektorin alijäämästä vähennetään sen suhdanteista riippuva osa.
”Hyvinvointivaltion rahoittaminen edellyttäisi lisätoimia, joiden avulla työllisyysaste nousee lyhyellä aikavälillä nykyisestä noin 70 prosentista 75 prosenttiin. Pidemmän aikavälin tavoite pitäisi olla lähellä 80 prosenttia. Vasta silloin olisimme samalla tasolla kuin muut Pohjoismaat”, toteaa Romakkaniemi artikkelissaan.
Suomessa on työvoimapula korkeasta työttömyysasteesta huolimatta. Työn ja sen tekijöiden kohtaamattomuus sekä joustamaton työlainsäädäntö ovat Romakkaniemen mukaan keskeinen este työllisyysasteen nostamiselle.
Hallitus saa Romakkaniemeltä kuitenkin kiitosta pienten yritysten irtisanomisen helpottamisesta. Sen sijaan paikallisessa sopimisessa ei edistytty hallitusohjelmakirjauksesta huolimatta, mitä Romakkaniemi pitää pettymyksenä.
Romakkaniemi painottaa, että Suomen julkisen talouden rakenteellinen alijäämä jatkaa kasvuaan, vaikka valtion velkaantuminen on hidastunut. Hyvinvointivaltion rahoituspohja on siten pikkuhiljaa murenemassa väestön ikääntyessä ensi vuosikymmenellä.
”Kehysriihen toimilla julkisen talouden rakenteellista alijäämää ei valitettavasti korjata”, Romakkaniemi toteaa.
