Muutama vuosi sitten rakennetut pitkäaikaissäästötilit eli ps-tilit eivät ottaneet tulta alleen. Rajoituksia oli liikaa, joka johti siihen, ettei niitä haluttu käyttää.
Nyt valtiovarainministeriön työryhmä pohtii niin sanottuja osakesäästötilejä. Perusideana on, että sijoitusten tuotot voi jättää tilin sisään ja niitä verotettaisiin vasta varoja nostettaessa. Lyhykäisyydessään osakesäästötili muistuttaa kapitalisaatiosopimusta, mutta olisi kuluiltaan edullisempi vaihtoehto.
Osakesäästötilit ovat pohjoismainen tapa säästää. Tilit ovat jo käytössä Ruotsissa ja Norjassa ja Tanskassakin asiaa valmistellaan. Osakesäästötilit ovat käytössä muuallakin päin maailmaa, kuten Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Virossa.
Valtiovarainministeriön työryhmä on saamassa työnsä valmiiksi jo huhtikuun loppuun mennessä, jonka jälkeen asia siirtyy syksyn budjettiriiheen. Budjettiriihessä olisi mahdollista jo tehdä oikeita päätöksiä asian tiimoilta.
Osakesäästötili toisi sijoittajalle montakin etua.
Osakesäästötili helpottaisi sijoittamista
Yksi merkittävä asia minkä osakesäästötili toisi tullessaan on, että se helpottaisi sijoittamista pörssiosakkeisiin. Sijoittajan ei tarvitsisi opetella pääomaverotuksen perusteita, eikä alkaa laskemaan miten erilaiset vaihtoehdot vaikuttaisivat verotuksen optimointiin.
Osakesäästötili johtaisi oikeisiin päätöksiin
Osakesäästötili olisi siitä hyvä ratkaisu, että se poistaisi niin sanotun lukkiutumisvaikutuksen.
Tällä hetkellä verotus saattaa vaikuttaa sijoittajan tekemiin päätöksiin. Optimaalisesti verotus toimisi kuitenkin sellaisella tavalla, että se ei vaikuttaisi sijoittajan tekemiin päätöksiin.
Nyt sijoittaja voisi pitää voimakkaasti nousseen osakkeen myymistä järkevänä ajatuksena, muttei kuitenkaan myy osaketta sen myyntiin liittyvästä veroseuraamuksesta johtuen.
Myös hajauttaminen eri osakkeiden kesken olisi todennäköisesti nykyistä laajempaa osakesäästötilien kautta. Tällä hetkellä tyypillinen piensijoittaja omistaa kolmea eri osaketta, mikä on hajautushyötyä ajatellen aivan liian pieni lukumäärä.
Osakesäästötili asettaisi suoran osakesijoittajan samalle viivalle strukturoitujen sijoitustuotteiden kanssa
Suoria osakesijoituksia harrastava sijoittaja on verotuksellisesti rahastosijoittajaan verrattuna huonommassa asemassa. Osakesäästäjä maksaa saamistaan osingoista ja luovutusvoitoista verot jo niiden toteutumisvuoden verotuksessa. Rahastosäästäjä puolestaan maksaa verot vasta lunastaessaan oman omistusosuutensa rahastosta.
Asian voi konkretisoida esimerkkilaskelman kautta. Suora osakesijoittaja saa osinkoa tuhat euroa ja päättää sijoittaa saamansa osingon takaisin yritykseen. Olettaen, että pääomatulot ovat alle 30 000 euroa, eikä kuluja ole, jää uutta sijoitettavaa pakollisen veronmaksun jälkeen 745 euroa.
Sekä rahaston, että osakesäästötilin kautta saisi uusia osakkeita ostaa 1000 eurolla. Kummassakin tapauksessa sijoittaja joutuu maksamaan säästetyn veron siinä vaiheessa, kun sijoitukset realisoidaan, mutta siinä välissä hän saa osinkoja suuremmasta määrästä pääomaa.
Osakesäästötili ja sen lopullinen muoto on vielä auki
Osakesäästötilin kohdalla on vielä auki olevia yksityiskohtia.
Ensimmäinen auki oleva kysymys on, minkälaisia sijoitustuotteita ja arvopapereita osakesäästötilin sisällä voidaan käyttää ja mitä ei. Todennäköisesti osakesäästötilille saa ostettua osakkeita, korkopapereita ja osakerahasto-osuuksia. Sijoitustuotteita on kuitenkin muitakin kuten erilaiset arvopaperijohdannaiset, joukkorahoitukseen liittyvät korkotuotteet, metsä, sijoitusasunnot ja -kiinteistöt.
Toinen avoinna oleva kysymys on, montako osakesäästötiliä yksityishenkilön on mahdollista avata ja mitä tulisi tehdä tilanteessa, jossa osakesäästötilin palveluntarjoajaa haluaa vaihtaa. Sitäkään ei vielä tiedetä kuinka paljon osakesäästötili tulisi loppuasiakkaalle maksamaan.
Kolmas avoinna oleva kynnys liittyy verotukseen. Ruotsissa osakesäästötilistä maksetaan veroa kerran vuodessa laskennallisen tuoton mukaan.
Toimivampi vaihtoehto olisi kuitenkin sellainen, missä veroa maksetaan tuotoista rahan nostamisen yhteydessä. Jälkimmäinen olisi linjassa rahastojen verottamiskäytännön kanssa. Yhtenäinen verokäytäntö eri sijoitustapojen välillä olisi paitsi reilumpaa myös sijoittajan kannalta helpompaa.
Alla olevalla videolla pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri esitelmöi siitä mitä osakesäästötili tarkoittaisi käytännössä.
Suomessa noin 800 000 piensijoittajaa omistaa pörssiosakkeita. Osakesäästötilin tuoma muutos Suomen sijoituskulttuuriin voisi olla merkittävä, sillä Ruotsissa osakesäästötilejä on käytössä jo reilusti yli kaksi miljoonaa.
”..osakesäästötili muistuttaa kapitalisaatiosopimusta, mutta olisi kuluiltaan edullisempi vaihtoehto.”
-On toinenkin ero ja olennaisempi: Kapitalisaatiosopparia(ainakin jos sen sisältö on vakuutusyhtiön taseessa kuten vakuutuskuori) purettaessa sen tappio ei ole yksityishenkilölle vähennyskelpoinen kun taas myytäessä osakesäästötili tyhjäksi mahdollisen ”kokonaisluovutustappion” voisi vähentää normaalisti.
Sekin pitäisi selvittää, miten osaketilillä erotetaan pääoman osuus tuotto-osuudesta, ts miten osakesäästötilin osakkeet pitää myydä tarvitsematta maksaa myyntivoitosta veroa. Onko osakkeeseen takaisin sijoitettu osinko vuosien jälkeen pääomaa vai tuotto-osuutta ja miten arvotetaan realisoimaton arvonnousu?