Asiakastiedon mukaan maksuhäiriöisiä henkilöitä on taas enemmän kuin koskaan ennen, 376 300. Suomen Asiakastieto Oy:n rekisterissä on nyt lähes kolme tuhatta henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä uusia maksuhäiriömerkintöjä tuli 155 000 henkilölle yhteensä 606 000 kappaletta.
Maksuhäiriöt ovat Asiakastiedon tilastojen mukaan yleisempiä miehillä kuin naisilla. Nuorilla aikuisilla on ikäryhmistä eniten maksuhäiriöitä.
Tällä hetkellä kuluttajat velkaantuvat kasvavassa määrin. Suomen pankin tilastojen mukaan Suomessa toimivien luottolaitoksien myöntämät kulutusluotot kasvoivat vuodessa 5,7 prosenttia.
Ottaen huomioon, että suomalaisten luottolaitosten kulutusluotot kattavat noin 80 prosenttia kaikista luotoista, voidaan sanoa, että suomalaiset velkaantuvat kulutusluotoilla. Tämän lisäksi tulevat vielä muiden kuin suomalaisten pankkien ja rahoitusyhtiöiden myöntävät luotot.
”Kulutusluottojen ottamisessa ei ole mitään pahaa. Sen sijaan huonoa on, jos kulutusluottoja on liikaa suhteessa omaan kykyyn maksaa luottoja takaisin. Kasvavan velkaantumisen vuoksi kaikkeen luototukseen pitäisi nyt alkaa käyttää parhaita tarjolla olevia käytäntöjä asiakkaan maksukyvyn määrittämiseksi”, korostaa liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Suomen Asiakastieto Oy:stä.
Oikeusministeriö selvittää parhaillaan positiivisen luottotiedon tarvetta ja mahdollisia toteutustapoja. Jouni Muhosen mielestä kansalaisten velkaantuminen, erityisesti ylivelkaantumis- ja maksuhäiriöongelma on nyt niin akuutti, että kansallisen edunkin nimissä yrityksiä tulisi kannustaa käyttämään olemassa olevia keinoja ja yhdessä tehdä esim. positiivisen tiedon jakamisjärjestelmästä kattava.
”Nykyisessä positiivisen luottotietojen jakamisjärjestelmässä on mukana yli 30 kuluttajaluottoja myöntävää yhtiötä. Pankeista on jo mukana Aktia Pankki. Myös moni muu ns. perinteinen pankki on tulossa mukaan jakamaan positiivista tietoa. Vaikka osallistujien määrä kasvaa tasaisesti, edelleen paljon luottoja myönnetään ilman tästä järjestelmästä saatua tietopohjaa. Liittyminen tähän valmiiseen rinkiin on kuitenkin selvästi nopeampaa ja kustannustehokkaampaa kuin uuden kansallisen rekisterin rakentaminen”, Muhonen vertailee.
