Talouden trendit

Ajatuspaja Libera teki kantelun Suomen työsopimusten yleissitovuudesta

Liberan mukaan Suomen työsopimuslain mukainen työehtosopimusten yleissitovuusjärjestelmä on ristiriidassa EU-oikeuden kanssa.

Libera perustelee kannettaan sillä, että Suomen laajaan yleissitovuuteen perustuva työehtosopimusjärjestelmä aiheuttaa Suomen kansantaloudelle poikkeuksellista haittaa.

”Se estää työsuhteita syntymästä ja heikentää uusien ja pienten yritysten mahdollisuuksia tulla toimialalle kilpailemaan suurten, asemansa jo vakiinnuttaneiden yritysten kanssa. Jälkimmäiset ovat pääsääntöisesti olleet mukana määrittämässä omien toimialojensa työehtoja”, Liberan toiminnanjohtaja Mikko Kiesiläinen kertoo Liberan kotisivuilla.

Kiesiläisen mukaan Suomen järjestelmä on kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellinen. Se estää yritysten vapaata kilpailua ja alalle tuloa.

”Työehtosopimusjärjestelmällä ei pyritä ainoastaan löytämään keinoja työllisyyden ja työehtojen parantamiseksi. Pienillä toimialoilla muutama määräävässä asemassa oleva yritys voi nostaa alalle tulokynnystä merkittävästi neuvottelemalla työehtosopimuksiin itselleen suotuisia ehtoja ja vaatimalla neuvottelemiensa työehtosopimusten yleissitovuutta. Työehtosopimusten yleissitovuutta voidaan käyttää hyväksi kilpailun rajoittamiseksi.”

Lisäksi Suomen työehtosopimusjärjestelmä on myös toiminnanjohtajan mukaan selvästi negatiivisen yhdistymisvapauden vastainen. Negatiivista yhdistymisvapauttaan käyttäneet järjestäytymättömät työnantajat eivät saa hyväkseen sellaisia työnantajan kannalta edullisia ratkaisuja, joista järjestäytyneessä kentässä on paikallisesti sovittu.

Negatiivinen yhdistymisvapaus tarkoittaa, ettei kenellekään saa aiheutua haitallisia seuraamuksia siitä, että hän ei kuulu johonkin yhdistykseen, eikä häntä saa tämän vuoksi syrjiä.

Työehtosopimusten yleissitovuus on Liberan mielestä EU-sisämarkkinasääntöjen vastainen

”Työehtosopimusten yleissitovuus mahdollistaa sen, että työmarkkinajärjestöt voivat keskenään sopia, että työnantaja­liittoon kuuluvilla työpaikoilla on eri säännöt kuin työnantajaliittoon kuulumattomilla työ­paikoilla. Useilla aloilla järjestöt ovat päättäneet, että liittoon kuulumattomilla työpaikoilla ei saa hyödyntää paikallista sopimista täysimääräisesti. Tämä saattaa tarkoittaa, että liittoon kuulumattomilla työpaikoilla ei saada sopia edes lounastauon pituudesta. Useilla aloilla liittoon kuuluvilla työpaikoilla tämä sopimusvapaus on olemassa”, toiminnanjohtaja toteaa.

Kiesiläisen mukaan osa työnantajajärjestöistä edellyttää jäsentensä täyttävän tiettyjä kriteerejä koskien esimerkiksi niiden kokoa. Esimerkiksi Teknologiateollisuus edellyttää, että päästäkseen sen jäseneksi yhtiöllä pitää olla vähintään kymmenen työntekijää.

Tällä perusteella pienen sivuliikkeen liittyminen järjestöön voi siis käytännössä muodostua mahdottomaksi.

”Kaikilla yrityksillä mahdollisuutta liittyä järjestöön ei siis tosiasiallisesti ole, mutta järjestöön kuuluminen on edellytys paikalliselle sopimiselle ja sitä kautta myös tehokkaan kilpailun olennainen edellytys. Yleissitovuus haittaa Suomeen sijoittautumista tai ainakin tekee siitä vähemmän houkuttelevaa”, Kiesiläinen toteaa.

Liberan kanne on luettavissa kokonaisuudessaan tästä linkistä.

3 kommenttia

3 kommenttia

  1. Bernstein

    26.9.2018 at 13:42

    Huono aika kantelulle kun on vaalit tulossa.

    Yleissitovuus on tietenkin iso haitta yrityksille ja sitä myötä myös työntekijöille. Toisaalta se on niin vahva poliittinen argumentti, ettei yhdenkään vaaleihin valmistautuvan puolueen tule suhtautua siihen kevyesti.

    Äänestäjähän on siitä vekkuli olio, että se ottaa mieluummin euron heti kuin kymmenen vasta huomenna. Ja jos joku Arkadialle pyrkivä talousviisas väittää valintaa tyhmäksi, hänestä tulee poliittinen ruumis ennenkuin ehtii lauseensa loppuun.

    Vaikka EU-oikeus lopulta voittaakin kansallisen oikeuden, vastakkainasettelu tullaan ensin punnitsemaan kansallisissa vaaleissa. Silloin ei auta olla ”EU-oikeassa” jos samalla on kansallis-ideologis-populistisesti väärässä.

  2. Bernstein

    28.9.2018 at 14:45

    Toinen näkökulma yleissitovuutta vastaan on ekonomistien äsken julkaistu lähes yksimielinen kanta, jonka mukaan sitovuudesta luopuminen parantaisi työllisyyttä.

    Jutun juju ei kuitenkaan ole nimeltään työllisyys tai sen parantaminen. Onkin melkoisen irvokasta, että demarit ja ammattiyhdistysliike hylkäävät myös tämän argumentin – onhan äänestäjien kalastelu huimasti tärkeämpää kuin heidän elintasonsa parantaminen.

    Työikäinen ja -kykyinen väestö jakautuu kolmeen:
    Töissäkäyviin ja siihen motivoituneisiin, työpaikalla silloin tällöin näyttäytyviin palkkalistoilla olijoihin sekä kokonaan työtä vailla oleviin. Jollain matematiikalla vas ja demarit ovat laskeneet, että vain keskimmäisessä ryhmässä on niitä, joita uurnille ylipäänsä kannattaa kosiskella.

    ———–

    Juu – huomasin kyllä: Nyt täytyy olla hetki hiljaa, että muutkin saavat suunvuoron.

    • Jorma Erkkilä

      Jorma Erkkilä

      28.9.2018 at 18:26

      Vasemmistopuolueiden tosiaan kannattaisi hakea äänestäjäkuntaa mainitsemiesi ryhmien motivoituneista työntekijöistä.

      Näkisin siihen kaksikin syytä. Ensinnäkin tuon porukan äänestysprosentti on korkea. Toiseksi eläkeläiset ja lähivuosina eläköityvät ovat kasvava väestöryhmä. Heidän kannattaa tukea sitä kaikkein motivoituneinta osaa työväestöstä.

      Vaalimatematiikka on mielenkiintoista matematiikkaa. Esko Aho hävisi aikoinaan presidentivaalit koska suuntasi kampanjansa siihen ryhmään, jonka äänet hän saisi ilman kampanjointiakin, eli konservatiivisiin oikeistolaisiin.

      Ahosta olisi tullut presidentti, jos hän olisi sen sijaan kohdistanut kampanjansa mainonnan siihen ryhmään, joka oli oli epävarma Ahon suhteen, eli liberaaleihin oikeistolaisiin. Niin sitten kävi, että Etu-Töölön ekonominaiset näkivät Ahon liian vanhoillisena ja äänestivät vasemmistolaista naista.

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


< !—ReadPeak peruskoodi -->
< !—Improve Media -->

Copyright © 2018 Salkkumedia Oy

Ylös