Iso-Britannian suunniteltu ero Euroopan Unionista on ajautunut suuriin vaikeuksiin. Se voi johtaa tilanteeseen, joka tulee saarivaltiolle kalliiksi.
Brexit ilman erosopimusta saattaa toteutua ja se olisi sekä Britannialle että EU:lle surkea vaihtoehto. Se voi silti toteutua, koska siihen päädytään, jos ei muusta sovita.
Brexit tarkoittaa prosenssia, jonka odotetaan johtavan Iso-Britannian eroamiseen Euroopan unionista viimeistään ensi vuonna. Kesäkuussa 2016 mahdollisesta eroamisesta EU:sta järjestettiin saarivaltiossa neuvoa-antava kansanäänestys, jossa 51,9 prosenttia äänestäneistä kannatti jäsenyydestä luopumista.
Viime vuoden maaliskuussa Iso-Britannian parlamentti hyväksyi lain, joka valtuutti maan aloittamaan toimet eron toteuttamiseksi.
Brexit-neuvottelut ovat ajautuneet umpikujaan
Sen jälkeen asiat eivät ole menneet kuin Strömsössä. Neuvottelutilanne on lukossa. EU ja Iso-Britannia eivät ole löytäneet molempia tyydyttäviä ratkaisuja. Erosopimuksen pitäisi olla valmis lokakuussa, ja Iso-Britannian varsinaisen eron pitäisi tapahtua jo maaliskuussa 2019. Neuvottelutulokselle alkaa tulla siis kiire.
Ylen mukaan neuvotteluita vaikeuttaa Iso-Britannia ajautuminen sekasortoiseen sisäpoliittiseen tilanteeseen. Brexit on jakanut Britannian kolmeen leiriin: kovan eron ja täydellisen eron kannattajiin, EU-jäsenyyden kannattajiin ja niin sanotun ”pehmeän” vaihtoehdon kannattajiin.
Jälkimmäisen vaihtoehdon kannattajat haluavat Britannian pysyvän osana EU:n tulliliittoa, ja he ovat monimutkaisinkin järjestelyin valmiit myös säilyttämään oikeuden sisämarkkinoihin.
Ennen suunniteltua maaliskuussa 2019 tapahtuvaa eroa pitäisi vielä tänä vuonna saada erosopimus tehtyä. EU voisi jäsenmaiden yksimielisellä päätöksellä antaa neuvotteluille lisäaikaa.
Mutta miksi EU antaisi lisäaikaa?
Jos järkevää runkoa erosopimukselle ei ole, ei eropäivän ikuinen lykkääminen ole EU:n intresseissä, arvioi Nordean analyytikko Sanna Kurronen blogissaan.
Kurosen mukaan Iso-Britannian parlamentin on todella vaikea tukea mitään realistisesti saavutettavissa olevaa erosopimusta.
”EU ei suostu Mayn kaavailemaan pehmeään eroon, ellei Britannia hyväksy ihmisten vapaata liikkuvuutta. Britannia taas haluaa päästä eroon juuri vapaasta liikkuvuudesta. Kovemman eron ongelmana puolestaan on Irlannin rajan valvonta. Mikäli Britannia ei ole sisämarkkinoilla ja tulliliitossa, rajaa täytyy valvoa”, Kurronen selventää neuvottelutilanteen vaikeutta.
Brexit ilman erosopimusta johtaisi vaikeuksiin
Brexit ilman erosopimusta siirtäisi Kurrosen mukaan Britannian heti maaliskuun lopussa niin sanotuksi kolmanneksi maaksi ilman siirtymäaikaa. Vaikka sitä ei kumpikaan halua, siihen voidaan päätyä, mikäli muusta ei pystytä sopimaan.
Nordaen analyytikon mukaan tällaisesta tilanteesta seuraisi suuria vaikeuksia.
”Tällöin EU ei lähtökohtaisesti tunnustaisi Britanniassa valmistettuja tuotteita EU standardien mukaisiksi. Brittiläiset rekkakuskit eivät saisi ajaa EU:ssa ilman erikseen hankittavaa lisenssiä. Brittiläiset lentokoneet eivät saisi laskeutua EU:n lentokentille. EU:ssa asuvat britit eivät pääsisi käsiksi kotimaansa pankkitileihin. On EU:n halusta ja resursseista kiinni kuinka paljon ja missä tilanteissa poikkeuslupia myönnetään.”
Tavarakaupassa tilanne on Kurrosen mukaan suoraviivaisempi, mutta kallis.
”Britannialle tärkeä autoteollisuus kärsisi varmasti. Maahan tuotavien autonosien tullit olisivat WTO:n mukaan pääosin 5 % luokkaa, mutta vietävien autojen tullit 10 %. Britanniassa autoteollisuus on tärkeä työllistäjä ja se menettäisi pahasti kilpailukykyään EU:n markkinoilla.”
Ilman erosopimusta valuuttakurssit reagoisivat rajusti
”Punta heikkenisi reilusti, ehkä alkuun noin 15–20 %. Tuontihintojen voimakas nousu iskisi kuluttajiin, sillä erityisesti ruoan tuontitullit olisivat WTO-ehdoilla korkeita ja Britanniassa kulutetusta ruoasta noin puolet on tuontitavaraa”, Kurronen toteaa.