Yhdysvallat asettaa Kiinalle uusia tuontitulleja 200 miljardin dollarin edestä.
Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasodassa panokset kovenivat eilen rajusti, kun USA:n presidentti kertoi hallintonsa asettamista uusista tulleista.
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump kertoi tiedotteessaan, että uudet tuontitullit tulevat voimaan syyskuun 24. päivänä. USA asettaa kiinalaistuotteille kymmenen prosentin tariffit, jotka kestävät tämän vuoden loppuun saakka.
Trump myös varoitti Kiinaa vastatoimista.
”Jos Kiina asettaa joitakin viljelijöitämme tai muita toimialoja kohtaan suunnattuja vastatoimia, siirrymme välittömästi kolmanteen vaiheeseen, mikä tarkoittaa noin 267 miljardin dollarin lisätulleja tuontituotteille”, presidentti uhosi.
Tähän mennessä Yhdysvallat on jo asettanut tulleja tuotteille, joita tuodaan Kiinasta 50 miljardin dollarin arvosta. Uudet tullit lisäävät siis jännitteitä kahden talouden mahtimaan välillä merkittävästi.
Tullikiista sai alkunsa kuluvan vuoden tammikuussa, jolloin Yhdysvallat asetti tariffit kiinalaisille aurinkopaneeleille ja pesukoneille. Maaliskuussa vuorossa olivat teräksen ja alumiinin 25 ja 10 prosentin tullit. Nämäkin tullit ovat tulleet voimaan.
Presidentti Trumpin tavoitteena on oikaista maansa massiivinen viennin ja tuonnin epätasapaino. Kiinan viennin arvo Yhdysvaltoihin on noin 500 miljardin dollaria vuodessa. Yhdysvallat vie puolestaan Kiinaan vuosittain tavaraa alle 150 miljardin dollarin edestä.
Trumpin ja Kiinan välille syntynyt kauppasota ei ole ainakaan toistaiseksi tuottanut Yhdysvalloille sen toivomia tuloksia. Yhdysvaltojen kauppaministeriön mukaan maan kauppataseen vaje kasvoi heinäkuussa 10 prosenttia 50 miljardiin dollariin.
OP Ryhmän ulkomaankaupan asiantuntija Antti Niemelän mukaan kauppasodassa haavoittuvat kaikki osapuolet. Hänen mukaansa yksittäisen kauppasodan hyökkäykset laajentuvat nopeasti ”maailmansodaksi”.
”Syynä tähän on se, että yksittäiset tuotteet ja palvelut tuotetaan kansainvälisissä arvoketjuissa. Esimerkiksi Suomen viennistä jopa kolme neljännestä on ns. välituotteita. Leijonan osa viennistä päätyy arvoketjun seuraavaan vaiheeseen, ei loppukäyttäjälle. Välituotteiden osuus Suomen viennistä on poikkeuksellisen suuri”, Niemelä toteaa OP:n blogissaan.
Myös USA tuo paljon välituotteita.
Myös historia opettaa Niemelän mukaan, etteivät kauppasodat useinkaan johda toivottuun lopputulokseen. Tästä on esimerkkinä 30-luvun lama.
”Yhdysvaltain 1930-luvun suuren laman syventymisen ja pitkittymisen taustalta löytyy protektionistiset toimet, jotka laajenivat muihin maihin. Lamaa pidetään edelleen modernin markkinatalouden syvimpänä kriisinä.”
Kauempaa historiasta löytyvät niin sanotut Oopiumsodat, jotka käynnistyivät Kiinan ja Brittien välisestä kauppasodasta ja johon myöhemmin osallistui myös Ranska.
”Huomionarvoista on se, että juuri Kiina halusi suojella markkinoitaan ja rajoittaa kaupankäyntiä. Lopputuloksena oli Kiinan Qing dynastian loppuminen ja kaupan vapautuminen. Historiasta löytyy lisää vastaavia esimerkkejä ja yhteisen eurooppalaisen markkinan luomisen (Europan hiili- ja teräsunioni) sysäyksensä oli ajatus aseellisten konfliktien vähentämisestä. Konflikti kauppakumppanin kanssa ei ole edullista kummallekaan osapuolelle”, Niemelä toteaa.
”Historian valossa kauppasodista ei ole seurannut hyvää. Lyhyellä aikavälillä kauppasota hyödyttää yksittäisiä toimijoita, mutta hyöty on lyhytaikaista sekä epäoikeudenmukaista”, Niemelä kiteyttää.
