Sallittahan stereotypiat ja kategorisoinnin nyt hetkeksi pääviestin perille päätymiseksi. Kumpaan otsikon ryhmään kuulut?
Asuntosijoittaja
Asuntosijoittajaksi itsensä mieltävä henkilö on tavoitteellinen. Hän on päättänyt ostaa sijoitusasunnon ja ryhtyä asuntosijoittajaksi. Tavoitteena on kasvattaa asuntosalkkua vuosien varrella kohti omaa asetettua tavoitetta.
Asuntosijoittaja laskee asunnon tarjoaman prosentuaalisen vuokratuoton ja kykenee näin vertailemaan asuntosijoituskohteita toisiinsa. Hän ymmärtää kassavirran tärkeyden osana sijoituspäätöstä ja miettii yksittäisiä hankintoja myös koko salkun näkökulmasta, jos omistaa jo useampia huoneistoja. Asuntosijoittaja ostaa sijoitusasunnon kasvavasta kaupungista ja selvittää taloyhtiön tilanteen ja korjausvelan ennen sijoituspäätöstä.
Asuntosijoittaja ei käytä liikaa aikaa asunnon vuokraukseen. Se on välttämätön asia, joka hoidetaan siinä ohessa tai ulkoistetaan.
Vuokranantaja
Vuokranantaja on päätynyt sijoitusasunnon omistajaksi. Tyypillisiä tapoja on kolme:
- Oma nykyinen koti päätetään jättää vuokralle, kun tulee aika muuttaa isompaan/sopivampaan asuntoon. Joko akuuttia myyntitarvetta ei ole eli rahoitus uuteen järjestyy ilman nykyisen asunnon myyntiäkin helposti, tai oma nykyinen koti ei yksinkertaisesti mene kaupaksi. Vuokraaminen on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin tyhjillään pitäminen
- Toiselle paikkakunnalle opiskelemaan muuttavalle lapselle ostetaan asunto opiskelujen ajaksi ja se päätetään jättää tämän jälkeen vuokralle
- Asunto saadaan perinnöksi
Erityisesti ryhmän yksi vuokranantajilla lähtökohta on hyvin kassavirtaperusteinen. Olennainen kysymys on, riittääkö vuokra vastikkeen ja lainojen maksuun? Yllättävän usein unohdetaan ottaa verot huomioon tai ajatellaan, että ne voi maksaa palkkatuloista.
Ryhmän 1 ja 3 vuokranantajan kohteille tyypillistä on, että ne eivät yleensä ole sijoitusasunnoiksi kovin hyviä; useimmiten ne ovat väärän kokoisia ja sijaitsevat väärässä paikassa.
Vuokranantajalle tärkeää on turvallisuus ja tasaisuus. Vuokralaisvalinta nähdään riskeistä suurimpana, joten siihen käytetään aikaa ja toisaalta ollaan valmiita tinkimään vuokratasosta paremman ja pidempään asuvan vuokralaisen toivossa. Vuokranantaja siis niin ikään ymmärtää kassavirran tärkeyden.
Yhteenveto
Tuntumamme on, että Suomen reilusti yli 200 000 yksityisestä vuokra-asunnon omistajasta enemmistö kuuluu ”vuokranantaja”-kategoriaan. Keskiössä on kuitenkin se, että molemmilla ryhmillä olisi toisiltansa opittavaa. Vuokra-asunnon ostaminen ja omistaminen on kokonaisuus.
Hankintahetki on tärkeimpiä asioita; silloin naulataan kiinni olennaiset asiat, sillä sijainnilla, huoneistolla ja taloyhtiöllä on olennainen merkitys asunnon vuokrattavuuteen ja arvonkehitykseen.
Silti hankintahetken jälkeisiä toimia ei sovi vähätellä. Se, että asunnon vuokrauksen ja hallinnoinnin hoitaa järkevästi, vaikuttaa edelleen olennaisesti sijoitustoiminnan onnistumiseen. Asuntosijoitustoiminnan keskiössä on asunnon (toivottavasti) onnellinen asukas, joka mahdollistaa vuokranmaksullaan sijoitustoiminnan. Vuokra-asunto ilman vuokralaista on kuin koti ilman kalusteita, siitä ei ole omistajalleen kuin harmia ja rahanmenoa.
Olkaamme siis sekä asuntosijoittajia että vuokranantajia!
Joonas Orava
Joonas Orava ja Olli Turunen ovat aktiivisia asuntosijoittajia. He ovat kirjoittaneet vuonna 2013 ilmestyneen asuntosijoittamista käsittelevän kirjan nimeltä Osta, vuokraa, vaurastu (Talentum) ja kirjoittavat kaksi kertaa kuussa julkaistavaa blogia www.ostavuokraavaurastu.com -sivustolla.
