Poliitikoilta satelee erilaisia “ilmaisuus” -ehdotuksia. Väite siitä, että ilmaisuus ei maksa mitään sopii aika huonosti yhteen sen kanssa, mitä tapahtuu julkisille menoille, muistuttaa taloustieteen professori.
Julkiset menot jatkavat ripeää kasvuaan sitäkin huolimatta, että taloudessa on korkeasuhdanne, toteaa Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Viren Uuden Suomen blogissaan.
Korkeasuhdanteessa pitäisi Virenin mielestä “kaiken järjen mukaan” pienentää tarvetta hyvinvointipalveluksille ja tulonsiirroille. Silti julkiset menot jatkavat kasvuaan aivan eri tahtiin kuin esimerkiksi palkat.
Mistä tämä johtuu?
Matti Virenin mielestä vastaus on tietenkin “tasa-arvo”. Tasa-arvolla jotkut ymmärtävät sitä, että tulojen pitää yhtä suuret riippumatta työteosta, riskin ottamisesta, opiskelusta ja yrittämisestä, Viren piikittelee.
Viren muistuttaa, että Suomessa on ehkä jo nyt maailman tasaisin tulonjako. Ehkä vielä ongelmallisempi piirre liittyy professorin mielestä ylimmän ja alimman tuloneljänneksen tulojen rakenteeseen.
“Silmiinpistävää on, että Suomessa pienituloisimmat saavat yli 70 % tuloistaan tulonsiirtoina ja vain neljänneksen työtuloina. Luvut ovat selvästi poikkeavia keskiarvoista ja oikeastaan vain Belgia yltää samanlaisiin lukemiin. Kaikeksi epäonneksi Suomen luvut ovat viime vuosina nopeasti huonontuneet muun muassa maahanmuuton seurauksena.”
Professorin mielestä Suomi on menossa järjestelmään, jossa yhä harvempi kustantaa yhä useamman hyvinvointipalvelut ja tulonsiirrot.
“En ihmettelisi lainkaan, vaikka lähivuosina entistä useampi korkeakouluvaiheessa oleva hoksaisi, että Suomella ei ole heille tarjottavana muuta kuin alati pienenevät reaalitulot ja kiristyvä verotus.”
