USA:n ja Kiinan välille kehkeytynyt umpisolmu kauppaneuvotteluissa on asettanut harmaan pilven maailmankaupan ylle, arvioi Inderesin markkinaekonomisti Marianne Palmu.
Dollari on vahvistunut reippaasti suhteessa Kiinan juaniin kauppasodan vuoksi.
USA:n ja Kiinan välille kehkeytynyt umpisolmu kauppaneuvotteluissa on asettanut harmaan pilven maailmankaupan ylle, arvioi Inderesin markkinaekonomisti Marianne Palmu.
Kiinan teollisuuden viimeisimmät ostopäällikköindeksit ovat heijastelleet kasvun tyrehtymistä ja hallinto on siirtynyt jälleen elvyttävämmälle kannalle leikkaamalla pankkien reservivaatimuksia, Palmu toteaa Inderesin aamukatsauksessa. Tällä tavalla maa pyrkii lisäämään likviditeettiä markkinoille.
Muutos elvyttävämpään suuntaan on kuitenkin huolestuttavaa kehitystä, sillä lainanannon kasvu on ollut Kiinassa viimeisen 10 vuoden ajan hätkähdyttävän kovaa jo muutoinkin. Palmun mukaan etenkin yrityssektori on lisännyt velkataakkaansa huimasti. Yksityisessä omituksessa olevat pienyritykset ovat joutuneet hakemaan rahoitusta varjopankkisektorilta, joka ei ole sääntelyn piirissä ja jossa rahoituskustannukset ovat erittäin korkeita.
Palmun mielestä Kiinan pinnan alla kyteneet ongelmat kannattaa pitää mielessä myös meillä Suomessa. Kiina on noussut Suomen tärkeäksi vientimaaksi ja sen osuus oli heinäkuussa 5,5 prosenttia kokonaisviennistä Tullin mukaan.
Kiinan hallitus on yrittänyt kitkeä varjopankkeja viime vuosina, mutta nyt huomio näyttää markkinaekonomistin mukaan kiinnittyneen jälleen talouden tukemiseen pidemmän aikavälin kasvua tukevista rakenneuudistuksista.
Erityisen riskin Kiinalle on muodostanut kauppasota.
Tähän mennessä Yhdysvallat on jo asettanut tulleja tuotteille, joita tuodaan Kiinasta 50 miljardin dollarin arvosta. Lisäksi USA on valmistellut lisätulleja, jotka koskisivat arvoltaan 200 miljardia dollarin tuontia Kiinasta.
Trumpin mukaan Yhdysvallat on valmistautunut lisäksi asettamaan tarvittaessa nopeasti lisätullit tuotteille, joita tuodaan Kiinasta 267 miljardin dollarin arvosta. Tämä tarkoittaisi sitä, että käytännössä kaikelle Kiinan viennille Yhdysvaltoihin tulisi tullit.
Se on Palmun mukaan ainakin talouslukujen suunnan perusteella näyttää horjuttaneen kiinalaisten vientiyritysten näkymiä. Kiinan vienti oli syyskuussa edelleen hyvällä tolalla (kasvu 14,5 % vuoden takaisesta, ylitti selvästi odotukset), mutta etenkin lisätullien uhka lisää harmaita pilviä Kiinan kaupassa.
”Vaikka kauppasodassa tyypillisesti kaikki osapuolet ovat häviäjiä, on Kiinalla USA:ta suuremmat panokset pelissä ”maailman tehtaana”. Toisaalta Kiinalla on tullien lisäksi mahdollisuus koventaa peliä asettamalla amerikkalaisyrityksille toimintarajoituksia tai devalvoimalla juania dollaria vastaan”, markkinaenokomisti toteaa.
Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kannalta pientä helpotusta tuo se, että Kiinan velka on pitkälti kotimaisilla harteilla. Siten 10 vuoden kaltaista dominoefektiä ei todennäköisesti pääsisi syntymään, jos Kiinassa nähtäisiin konkurssiaalto, Palmu uskoo. Myös maan hallinto tekee varmasti kaikkensa, että talouskasvu pysyy uomissaan, sillä se olisi yhteiskuntarauhan kannaltakin suotavaa.
”Mikäli velkataakan kasvu jatkuu nykyisellä kulmakertoimella, tulee se kuitenkin ennen pitkää mahdottomaksi hallita. Maailmantalouden toiseksi suurimman talouden kasvun jäähtyminen näkyisi myös globaalisti”, ekonomisti kiteyttää.
Viimeisin vaihe yhä kovemmaksi käyvässä kauppasodassa on Kiinan ilmoitus kolmen miljardin USA:n valtiolainan myynnistä. Katso aiheesta alla oleva video.
