Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa selvitti, mitä tavaroita ja palveluita kuluttaja tarvitsee, jotta tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja voi kokea osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan Suomessa.
Tutkimus nojautuu kuluttajien käsityksiin välttämättömästä kulutuksesta, joka Helsingissä on noin 1 380–4 310 euroa kuukaudessa ja muualla Suomessa noin 1 130–3 770 euroa kuukaudessa talouden koosta riippuen. Laskelmiin on otettu mukaan asuminen ja liikkuminen.
Viitebudjetin suurimmat menoerät ovat asuminen ja ruoka. Viitebudjettien mukainen kulutus on alhaisempaa kuin suomalaisten keskimääräinen kulutus vastaavissa kotitalouksissa verrattuna Tilastokeskuksen kulutustutkimukseen.
Kohtuullisen minimikulutuksen viitebudjettien kaikki sisällöt on päivitetty nyt ensimmäistä kertaa vuoden 2010 jälkeen.
”Viitebudjetit osoittavat, paljonko rahaa tarvitaan välttämättömien tavaroiden ja palveluiden kulutukseen tietyllä aikavälillä, jotta arki sujuu”, kertoo projektisuunnittelija Anna-Riitta Lehtinen Kuluttajatutkimuskeskuksesta.
Budjetit on laadittu 13 esimerkkitaloudelle: nuorelle ja iäkkäälle yksin asuvalle, pariskunnille ja kahden ja yhden huoltajan lapsiperheille. Esimerkkilaskelmia on laadittu myös eri-ikäisten lasten kustannuksista.
Tutkimuksessa on laadittu lista kuluttajien välttämättömiksi katsomista hyödykkeistä, jonka jälkeen ne on hinnoiteltu. Näin syntyneet viitebudjetit sisältävät seuraavat kulutusmenoryhmät: ruoka, vaatetus, kodin tavarat ja laitteet, tietoliikenne, vapaa-aika, terveys ja hygienia sekä asuminen ja liikkuminen.
”Liikkuminen ja asuminen ovat viitebudjetissa erillisenä menoryhmänä, mikä mahdollistaa budjettien tarkastelun asuinpaikan ja tarjolla olevien liikennevaihtoehtojen mukaan”, Lehtinen kertoo.
Tutkimukseen valittiin keskimääräinen hintataso, jolla tarkoitetaan sitä, että heikkolaatuisia ja kaikkein edullisimpia tuotteita ei ole otettu laskelmiin mukaan.
Viitebudjettien laatimiseen osallistui tutkijoiden lisäksi 36 kuluttajaa, jotka edustavat erilaisia kotitalouksia, elämäntilanteita ja maan eri alueita sekä yhdeksän eri alojen asiantuntijaa. Tutkimus on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa TITA-konsortiohanketta Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana.
Viitebudjetteja on laadittu 2000-luvulla useisiin Euroopassa maihin. Suomen viitebudjetteja on hyödynnetty neuvonnassa, tutkimuksessa, yksityisissä kotitalouksissa, viranomaisten työssä sekä opetuksessa. Viitebudjetit ovat olleet muun muassa osa joka neljäs vuosi tehtävää perusturvan riittävyyden arviointia.
Takuusäätiö ja Martat ovat luoneet viitebudjeteista helppolukuisia infograafeja oman talouden tarkempaa tarkastelua varten. Tästä linkistä löytyvissä infograafeissa havainnollistetaan lapsiperheen, yksinasuvan alle 45-vuotiaan, yksinasuvan yli 65-vuotiaan sekä yli 65-vuotiaan pariskunnan budjetteja.
Raportti aiheesta löytyy osoitteesta http://hdl.handle.net/10138/261735
