Sinun ei tarvitse olla eläkeiässä miljonääri elääksesi ruhtinaallisesti. Tässä kolme eläkekohdetta, joissa asuminen on halpaa.
Monille ihmisille eläkkeelle siirtyminen on mahdollisuus aloittaa elämä, josta he ovat aina uneksineet. Voi aloittaa ihan alusta tai siunata enemmän aikaa asioille, joista nauttii. Jotkut päättävät aloittaa kokonaan uuden luvun toisessa maassa.
Eläkkeelle siirtymisen jälkeen muutto ulkomaille voi tarjota paljon etuja ja uudet maisemat piristävät eloa. Elinkustannukset voivat myös olla merkittävästi alhaisemmat.
The Motley Fool -sivuston mukaan lähes 700 000 amerikkalaista saa eläketurvansa ulkomaille. Kauppalehti raportoi, että ulkomailla asuu noin 60 000 eläkeläistä, jotka nostavat eläkettä Suomesta. Määrä on neljä prosenttia suomalaisista eläkkeensaajien kokonaismäärästä, joka on noin 1 559 000 henkilöä.
Jos suunnittelet muuttoa ulkomaille eläkkeelle siirtymisen jälkeen, nämä kolme eksoottista kaupunkia tarjoavat erinomaisen elämänlaadun alhaisilla kustannuksilla.
1. Buenos Aires, Argentiina
Buenos Airesia kutsutaan usein ”Etelä-Amerikan Pariisiksi” – ja hyvästä syystä. Kaupungilla on värikäs ja moninainen kulttuuri, maailmankuuluja museoita ja toinen toistaan herkullisempia ravintoloita. Tämä kaupunki tarjoaa jokaiselle jotakin.
Buenos Aires on myös edullinen kaupunki. Vajaan 100 neliön asunto hienolla alueella maksaa noin 530 euroa kuussa. Terveydenhuolto on myös edullisempaa Argentiinassa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa.
2. Georgetown, Malesia
Tämä Aasian maa tarjoaa lämpöä, vieraanvaraisen ilmapiirin ja kauniita rantoja. Kohde sopii erinomaisesti eläkeläisille, jotka etsivät trooppista ilmastoa. Georgetownissa puhutaan laajalti englantia, joka helpottaa jokapäiväistä kanssakäymistä.
Georgetownissa on poikkeuksellisen edullista elää. Kalustettu vajaan 100 neliömetrin asunto hyvällä alueella, maksaa noin 440 euroa kuussa. Jos olet valmis muuttamaan kaupungin ulkopuolelle lähemmäs maaseutua summa putoaa reilusti, noin 260 euroon.
Malesiassa on laadukas terveydenhuoltojärjestelmä ja useimmat lääkärit puhuvat englantia.
3. Puerto Vallarta, Meksiko
Meksikoon muuttaessa kannattaa varmistaa, että valitset turvallisen kaupungin, koska joillakin kaupungeilla on korkeampi rikollisuusprosentti kuin muilla. Puerto Vallarta on suosittu matkailukohde ja se sopii hyvin eläkeläisille. Kaupunki tarjoaa runsaan valikoiman ravintoloita, kauppoja, teattereita ja tietenkin kilometreittäin hiekkarantoja.
Asuminen voi olla hieman kalliimpaa, jos haluat kaupungin paremmille alueille, mutta jos päätät siirtyä hieman syrjäisempään osaan kaupunkia, maksat parhaimmillaan vain 440 euroa kuussa. Kalliimmilta alueilta noin sadan neliön asunto lähtee noin 880 eurolla kuussa. Puerto Vallartassa on myös laadukas terveydenhuoltojärjestelmä kohtuullisen hintaan.
Moni suomalainen muuttaa eläkkeellä Ruotsiin
Jos nämä vaihtoehdot tuntuvat liian eksoottisilta tai haluat asua lähempänä Suomea, Euroopassa on monta potentiaalista eläkekohdetta. Eläketurvakeskuksen mukaan suurin osa ulkomailla asuvista, jopa 67 prosenttia, asuu Ruotsissa. Suomalaiset eläkeläiset suosivat myös Saksaa, Portugalia, Espanjaa, Australiaa, Viroa ja Yhdysvaltoja.
Nämä eivät tietenkään ole ainoat vaihtoehdot eläkekohteeksi, sillä maailmassa on kymmenittäin fantastisia kaupunkeja, joihin muuttaa. Tärkeintä on pohtia etukäteen, mitä uudelta kotikaupungilta odottaa ja tutkia kohdetta pitkään ja hartaasti etukäteen. Kaupungissa kannattaa myös vierailla useita viikkoja varmistaaksesi, että näet itsesi asuvasi siellä pitkään.
Lue myös: Yllättävän monella suomalaisella harhakäsitys eläkeiän elintasosta.
Räätälöity rahastosalkku
Nordnetin digitaalinen Rahastoneuvoja etsii vain muutamassa minuutissa parhaat rahastot juuri sinun tarpeisiisi.
Kimmo Kontio
25.2.2019 at 14:38
Arvatenkin jutun tarkoitus oli olla kepeä näkemys, että mihin tahansa maailmassa maksettavan suomalaisesta työeläketurvasta ansaitun eläkkeen voi todellakin myös nauttia missä tahansa.
Sen sijaan Eläketurvakeskus lähteenä mainittu tilastofakta Suomesta eläkettä saavasta 40 000 ihmisestä Ruotsissa ei kuitenkaan johdu siitä, että nämä ihmiset olisivat muuttaneet eläkkeelle päästessään läntiseen naapurimaahamme. He ovat ihmisiä, jotka ovat muuttaneet aikuisina Ruotsiin ja olivat kuitenkin ennättäneet kerryttää työeläkettään jo Suomessa. Tästä kertoo Ruotsiin maksettavan eläkkeen keskimääräinen suuruuskin, mikä on 216 euroa kuukaudessa. Näin vaatimattomilla eläkkeillä ei varmaan Ruotsin hintatasolla kovin leveää elämää vietetä, mutta useimpien näiden ihmisten pääasiallisin toimeentulo lienee ansaittu Ruotsissa.
Siirtolaisuus Suomesta jo työiässä, on jutussa mainittujen Australian ja pitkälti Yhdysvaltojen Suomesta eläkettä saavien taustalla. Virossa oleskeli varmaan takavuosina suomalaisia eläkeläisiä halvempien elinkustannusten perässä osa-aikaisesti, mutta valtaosa siellä asuvista Suomesta eläkettä saavista on virolaisia, jotka ovat siirtyneet takaisin kotimaahansa tehtyään työtä Suomessa.
Kimmo Kontio
Viestinnän asiantuntija
Eläketurvakeskus
Bernstein
25.2.2019 at 20:29
Toinen syy muuttaa Ruotsiin on tietenkin suomalainen perintövero, josta muissa Pohjoismaissa on päästy onnellisesti eroon.
Sitä varten pitää kuitenkin läpikäydä suomalainen verofarssi eli myydä kaikki täällä oleva omaisuutensa ja viedä ”säkki” käteistä lahden taa. Verottajan mielestä maastamuuttajan ei ole sallittua jättää jälkeensä ja sitä kautta perinnöksi esimerkiksi asuntoa, jossa perilliset voisivat asua itse. Sen sijaan asunto on muutettava käteiseksi, koska se tekee siitä jotenkin poliittisesti hyväksyttävämmän. Saahan valtio toki välistä uuden ostajan maksaman varainsiirtoveron, joten turhalta tuntuvalla realisoinnilla on tietenkin vankat valtiontaloudelliset perusteensa.
(Niin – ja tietenkin myös perillisten on muutettava Ruotsiin ja asuttava siellä ilmeisesti ainakin kaksi vuotta, ennenkuin verohelvetti heidän takanaan on jäähtynyt riittävästi paluumuuttoa varten.)
Vielä kummallisempaa kuitenkin on verottajan käsitys, jonka mukaan ulkomaille muuttaneen eläkkeestä maksettava vero, siis yleensä vähintään kolmannes, kuuluu Suomen valtiolle henkilön kuolemaan asti.
Se, että henkilöllä ei ole enää mitään siteitä siihen maahan, jonne aikanaan joutui maksamaan miljoonia palkka- ja pääomatulojen veroina, ei paranna asiaa vaan päinvastoin pahentaa sitä. Eläkepakolaisuus nimittäin on mediassa onnistuttu rinnastamaan ”veroparatiisi-pakolaisuuteen”.
Kuten taas kerran nähtiin, perintöverotus ja eläkkeiden suoranainen verosaalistus ovat niin syvälle juurtunutta psykopatologiaa suomalaisen virkamiehen ja toimittajakunnan mielissä, ettei yksi porvarihallitus ehdi saada edes keskustelua aikaan, asenne- ja lakimuutoksista puhumattakaan. Niinpä ”verottajan” syyttäminen verolakien vääryyksistä on vain näennäisesti väärin kohdistettu syyte.