Euribor-korot ovat Suomessa ja euroalueella olleet viime vuosina historiallisen alhaisella tasolla. Tällä hetkellä sekä yhden kuukauden, kolmen kuukauden että myös 12 kuukauden euribor-korot ovat negatiivisia.
Keskeisin korkoihin vaikuttava tekijä on inflaatio. Hintojen nousu pakottaa keskuspankin nostamaan ohjauskorkoa. Myös markkinakorot nousevat, jos inflaatio kiihtyy.
Euroalueen inflaatio oli 1,7 prosenttia viime vuonna. Inflaatio hidastui viime vuoden loppua kohden raakaöljyn hinnan halventuessa, kertoo S-Pankki tuoreessa talousennusteessaan. Talouden pysyvämpiä inflaatiopaineita paremmin kuvaava pohjainflaatio nousi vain prosentin verran viime vuonna.
S-Pankin mukaan inflaatiopaineet ovat verraten vähäisiä euroalueella tällä hetkellä. Pohjainflaation tulisi pankin mukaan nousta yli 1,5 prosentin, jotta EKP voisi todeta inflaation nopeutuneen pysyvämmin keskipitkällä aikavälillä.
S-Pankki ennustaa euroalueen inflaation olevan 1,5 prosenttia tänä vuonna. Pohjainflaatio nousee asteittain muun muassa palveluinflaation johdosta. Vuonna 2020 inflaatio on pankin mukaan 1,6 prosenttia.
Alhaalla pysyvä inflaatio on mannaa asuntovelallisille.
Matalat korot ja keskuspankkien U-käännös rahapolitiikan kiristämisessä pitävät huolen siitä, että asuntovelallisten lokoisat oltavat jatkuvat, arvioi S-Pankin pääekonomisti Timo Hirvonen. Hänen mukaansa Euroopan keskuspankin ohjauskoron nosto siirtyy vuoteen 2020 ja asuntolainoissa suositut Euribor-korot nousevat rauhallisesti.
”Suomalaiset ovat saaneet nauttia kuluvana vuosikymmenenä euroalueen matalimmista asuntolainojen koroista. Tähän ei tulossa kovin nopeaa muutosta”, Hirvonen ennustaa.
Euroopan keskuspankki vähentää kuitenkin rahapolitiikan elvytystään hitain askelin ennustevuosina.
S-Pankin mukaan keskuspankki sijoittaa erääntyviä arvopaperiomistuksiaan uudelleen. Ostojen koko on keskimäärin 18 miljardia euroa kuukaudessa. Keväällä EKP kertoo, myöntääkö se pidempiaikaista rahoitusta euromaiden pankeille. Etenkin italialaiset pankit ovat turvautuneet keskuspankin rahoitukseen.
Talouskasvun hidastumisen ja etenkin inflaationäkymien vaimentumisen johdosta S-Pankki on laskenut korkoennusteitaan. Pankki odottaa EKP:n nostavan talletuskorkoa 0,15 prosenttiyksiköllä -0,25 prosenttiin loppuvuonna. Ohjauskoron nosto siirtyy vuoteen 2020. Euribor-koroissa nähdään pankin mukaan pientä mutta hidasta nousua ylöspäin.
EKP:n pääjohtajan vaihtuminen marraskuun alussa saattaa kuitenkin oman epävarmuustekijänsä korkonäkymiin. Todennäköisestä on, että uusi pääjohtaja jatkaa kuitenkin Mario Draghin linjalla.
S-Pankin mukaan on jopa riskinä, että koronnostojen tahti jää vieläkin tätä hitaammaksi. Korkomarkkinoiden odotukset korkojen noususta ovat vaimeat tällä hetkellä.
Rakenteelliset tekijät ja suhdannetekijät rajoittavat EKP:n koronnostomahdollisuuksia. Muutokset demografiassa, vaisu tuottavuuskehitys ja riskittömien arvopapereiden lisääntynyt kysyntä ovat laskeneet luonnollista reaalikorkoa monissa kehittyneissä maissa viime vuosikymmeninä, S-Pankki toteaa.
