Keskusjärjestö haluaa Suomeen laajaan veropohjaan nojaavan varallisuusveron, joka kohdistuisi jopa pankkitalletuksiin.
SAK paljasti verotavoitteensa hallituskaudelle: verotuksen painopiste on siirrettävä työstä pääomiin ja varallisuuteen. Tämä verotuksen painopistettä tulee SAK:n mielestä toteuttaa ottamalla käyttöön kattava varallisuusvero.
Tilastokeskuksen mukaan viime syyskuun lopussa kotitalouksilla oli rahoitusvaroja kuten talletuksia, osakkeita ja sijoitusrahasto-osuuksia 310,2 miljardin euron arvosta. Velkaa kotitalouksilla oli puolestaan Tilastokeskuksen mukaan samaan aikaan 166,6 miljardia euroa, jossa oli lisäystä edelliseen neljännekseen 1,1 miljardia.
Kotitalouksien nettorahoitusvarat kasvoivat heinä–syyskuussa 1,7 miljardilla vakaaseen 144 miljardiin euroon. Nettorahoitusvaroilla tarkoitetaan rahoitusvarojen ja velkojen erotusta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rahoitustilinpitotilastosta.
Tähän 144 miljardin euron pottiin haluaa SAK kohdistaa varallisuusveronsa.
”Varallisuusveroa perustelee fiskaalisten syiden ohella myös varallisuuserojen hillintä ja tarkempi havainnointi sekä verotuksen oikeudenmukaisuus”, keskusjärjestö perustelee varallisuusveron tarvetta.
SAK toteaa, että Suomessa varallisuuserot ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä selkeästi. Vuonna 1994 varakkain kymmenys omisti 39 prosenttia kaikesta nettovarallisuudesta, mutta uusimmassa tilastossa osuus oli kasvanut liki 47 prosenttiin.
SAK:n mielestä varallisuusvero osaltaan hillitsisi tätä eriarvoisuuskehitystä. Lisäksi se toisi myös varallisuuserot paremmin näkyviin ja osaksi yhteiskunnallista keskustelua.
”Verotietojen avoimuuden takia meillä on mahdollisuus konkreettiseen keskusteluun tuloeroista, mutta kuva jää osittaiseksi, koska varallisuusveron puuttuessa varallisuus näkyy verotiedoissa vain epäsuorasti silloin, kun siitä realisoituu verotettavia pääomatuloja.”
Suomessa on ollut varallisuusvero käytössä aiemminkin, mutta se kumottiin vuonna 2006. Tämä aiempi varallisuusvero otettiin ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 1919 annetulla tilapäisellä lailla.
Vanhan varallisuusveron ongelma oli SAK:n mielestä veropohjaan jätetyt lukuisat aukot. Esimerkiksi talletukset, joukkovelkakirjat ja säästöhenkivakuutukset oli rajattu vanhan varallisuusveron ulkopuolelle. Veroa oli helppo kiertää siirtämällä varoja vuodenvaihteen ajaksi verottomiin sijoituskohteisiin.
Uudessa varallisuusverossa veropohjan tulee keskusjärjestön mielestä olla olennaisesti tiiviimpi kuin vuonna 2006 kumotussa varallisuusverossa.
Järjestön mielestä laaja veropohja ja matala verokanta ehkäisevät tehokkaasti verosuunnittelua. Viime vuosina tehostunut kansainvälinen tietojenvaihto helpottaa kattavan varallisuusveron toteuttamista, SAK perustelee.
Keskusjärjestön mielestä varallisuusveron piirissä tulee olla kattavasti kaikki sellainen varallisuus, joka ei ole jo valmiiksi arvoon tai omistamiseen perustuvan veron piirissä. Tällöin esimerkiksi asunnot ja kesämökit olisivat vapautettuja varallisuusverosta, koska näistä maksetaan jo kiinteistöveroa. Myös autot voisi vapauttaa varallisuusverosta, koska niistä maksettavan ajoneuvoveron voi ajatella olevan omistamiseen kohdistuva vero.
Sen sijaan pankkitalletukset, osakkeet, rahastosijoitukset, metsät, pellot ja muut sijoitukset tulisi olla SAK:n mielestä varallisuusveron piirissä.
SAK laskee, että 0,1 prosentin verokannalla kaikista rahoitusvaroista, metsistä, pelloista ja yritysvarallisuudesta siltä osin, kun näiden yhteenlaskettu arvo ylittää 100 000 euroa, Tilastokeskuksen varallisuustilaston pohjalta arvioituna verotuotto olisi 100 miljoonaa euroa.
Lisäksi SAK haluaa nostaa asuntosijoittajien verotaakkaa. Asuntosijoittajilla on nykyisin oikeus vähentää verotuksessaan myös taloyhtiön rahoitusvastike. Tavallisesti sijoittajat voivat vähentää ainoastaan rahoituskustannukset eli korot, mutta rahoitusvastikkeen tapauksessa myös pääoma on vähennyskelpoista.
Tämä asuntosijoittajille mahdollinen taloyhtiön rahoitusvastikkeen verovähennysoikeus tulee SAK:n mielestä poistaa sijoittajilta. Verovähennysoikeus tulee poistaa riippumatta siitä, tuloutetaanko vai rahastoidaanko rahoitusvastike taloyhtiön kirjanpidossa.
SAK:n mielestä tämä on erittäin merkittävä veroetu asuntosijoittajille, jota ei järjestön mielestä voi pitää perusteltuna. Koska rahoitusvastikkeella rahoitettu investointi itsessään nostaa jo asunnon arvoa, saa sijoittaja käytännössä kaksinkertaisen hyödyn, SAK toteaa.
“Omistusasujilla ei tällaista veroetua ole. Lisäksi sijoittajien suhteeton veroetu on kannustanut asuntosijoittamiseen ja velkaantumiseen, mikä on nostanut asuntojen hintoja tavallisten työntekijöiden ulottumattomiin”, järjestö toteaa.
Artikkelia täydennetty 100 000 euron rajaa koskevalla kappaleella 10.3. klo 18.55. sekä asuntosijoittamista koskevilla kappaleilla 10.3. klo 19.19.
Räätälöity rahastosalkku
Nordnetin digitaalinen Rahastoneuvoja etsii vain muutamassa minuutissa parhaat rahastot juuri sinun tarpeisiisi.
Lue myös nämä
