Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2018 keskimäärin 1,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat koko maassa keskimäärin 1,4 prosenttia.
Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta vuokrien vuositilastosta.
Tilastokeskuksen mukaan pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat kohosivat 1,6 prosenttia ja muualla maassa 1,3 prosenttia. ARA-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 0,6 prosenttia.
Keskineliövuokra vapaarahoitteisessa asunnossa oli Tilastokeskuksen mukaan 14,08 euroa neliöltä koko maassa. Pääkaupunkiseudulla keskineliövuokra vapaarahoitteisessa asunnossa oli 18,66 euroa neliöltä ja muualla maassa 11,85 euroa neliöltä.
Helsingissä vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat 1,5 prosenttia, Espoossa vuokrat kohosivat 1,3 ja Vantaalla 2,9 prosenttia. Tampereella vuokrat kohosivat 1,4, Jyväskylässä 1,5, Lahdessa 1,1 prosenttia. Turussa vuokrat nousivat 1,6 prosenttia, Oulussa 1,5 prosenttia ja Kuopiossa 1,5 prosenttia.
ARA-asuntojen keskineliövuokra oli 11,60 euroa koko maassa. Pääkaupunkiseudulla keskineliövuokra ARA-asunnoissa oli 12,84 euroa ja muualla maassa 10,96 euroa.
Vuokrasopimuksia eniten yksiöissä
Uusista vuokrasuhteista noin 48 prosenttia oli yksiöiden vuokrasopimuksia. Pääkaupunkiseudulla yksiöiden osuus uusista vuokrasuhteista oli noin 52 prosenttia.
Uusissa vuokrasuhteissa vuokran tarkistusperusteena sovellettiin indeksiehtoa 31,9 prosentissa tapauksista, euro- tai prosenttikorotusta 4,9 prosentissa ja muuta tapaa (ml. vastaamatta jättäneet) 32,9 prosentissa. Vuokran tarkistusperustetta ei mainittu 30,3 prosentissa uusista vuokrasuhteista.
Vuokrasopimus oli tehty toistaiseksi voimassaolevana 85 prosentissa uusista vuokrasuhteista. Määräaikaisena tehtyjä vuokrasopimuksia oli 14 prosenttia.
Vuokranantajista suurimpana ryhmänä olivat yksityishenkilöt ja kuolinpesät, 66,3 prosenttia. Taloyhtiöitä oli 1,8 prosenttia vuokranantajista. Pankit, vakuutusyhtiöt ja muut yritykset muodostivat 9,5 prosenttia sekä yleishyödylliset yhteisöt, säätiöt, kunnat tai muut tahot 22,4 prosenttia vuokranantajista.
Vuokralaisten neuvotteluvara parantunut
Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita kertoo Aamulehdelle, että vuokrien nousun tasaantuminen on vuokralaisen etu, koska neuvotteluvaraa on enemmän.
”Vieläkään ei ole vuokralaisen markkinat, mutta suunta on menossa parempaan. Vuokralaisilla on paremmat vaihtoehdot valita asunto hintalaatusuhteen perusteella kuin aiemmin”, Viita toteaa.
Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola puolestaan uskoo, että vuokramarkkinoiden tilanteen tasaantuminen lisää neuvotteluvaraa myös kasvukeskuksissa. Varsinaista neuvotteluvaraa ei ole pääkaupunkiseudun yksiöissä, mutta muissa asuntotyypeissä läpi Suomen tilanne on saatu aika hyvin tasapainoon, Metsola toteaa Aamulehdelle.
Metsolan mukaan parhaiten kysyntä ja tarjonta kohtaavat tällä hetkellä Tampereella, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä ja Kuopiossa.
