Sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoavalta Pihlajalinnalta voi odottaa tuloskasvua sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, uskoo Danske Bankin analyytikko.
Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottajista. Sen asiakkaita ovat yksityishenkilöt, yritykset, vakuutusyhtiöt ja julkisyhteisöt kuten kunnat ja kuntayhtymät. Yhtiö palvelee yksityishenkilöitä, yrityksiä, vakuutusyhtiöitä ja julkisyhteisöjä, kuten kuntia ja sairaanhoitopiirejä.
Pihlajalinna tuottaa yksityisissä lääkärikeskuksissa ja sairaaloissa muun muassa lääkärivastaanottopalveluita, erikoissairaanhoitoa, päivystyspalveluita, monipuolisia kirurgisia palveluita, työterveyshuoltoa ja hammashoitoa. Lisäksi yhtiö tarjoaa julkisyhteisöille innovatiivisia sosiaali- ja terveydenhuoltomalleja.
Danske Bank odottaa Pihlajalinnalta vahvaa liikevoiton kasvua vuoden ensimmäisellä kvartaalilla verrattuna edellisvuoteen. Pankin analyytikko Panu Laitinmäki kertoo pankin aamuraportissa, että tuloskasvua ajaa marginaalien normalisoituminen poikkeuksellisen alhaisilta viime vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen tasoilta.
Danske Bank ennustaa hoivayhtiölle alkuvuodesta kahdeksan prosentin liikevaihdon kasvua, mistä kuusi prosenttia syntyy fuusioista ja yritysostoista.
”Pihlajalinnan v. 2019E käyttökate kasvaa 29% IFRS 16:sta johtuen, mutta meidän huomiomme kohdistuu alla oleviin marginaaleihin. Kannattavuus heikkeni vuosi sitten Q1 18 –jaksolla useista tekijöistä johtuen, mutta marginaalit elpyivät H2 18 –jaksolla ja odotamme voimistumisen jatkuneen”, Laitinmäki toteaa.
Pankki ennustaa 4,9 prosentin voittomarginaalia, mikä tarkoittaisi selvää nousua vuodentakaisesta -0,3 prosentista mutta on suurin piirtein samoilla tasoilla kuin viime vuoden toisella vuosineljänneksellä. Laitinmäki laskee, että se tarkoittaa 6,3 miljoonan euron liikevoittoa edellisvuoteen verrattuna.
Pidemmällä aikavälillä ulkoistukset tarjoavat kasvumahdollisuuden Pihlajalinnalle. Yhtiö on markkinajohtaja Suomen sote-ulkoistuksissa.
”Pihlajalinna on hyvissä asemissa, jos suomalaiset kunnat alkavat jälleen ulkoistaa palvelujaan suuressa määrin (kuten odotamme) SOTE-uudistuksen kariuduttua. Kuitenkin päätöksissä kestää, emmekä odota näkevämme uusia sopimuksia tulevina kuukausina”, Laitinmäki toteaa.
Pihlajalinnan toimitusjohtajan Joni Aaltosen mukaan alkuvuoden aikana tehdyt organisaatiorakenteen muutokset ja tehostamistoimet alkoivat tuottaa tulosta loppuvuodesta, ja yhtiö sai ensimmäisen puolivuotiskauden edellistä vuotta heikomman tuloskehityksen korjattua.
”Laajentumiset ja muutokset söivät kuitenkin kannattavuuttamme vuositasolla, ja tuloksemme supistui edellisvuodesta. Nyt kaikki suurimmat muutokset on toistaiseksi tehty, emmekä ole suunnitelleet esimerkiksi uusien sairaalayksiköiden avaamista vuonna 2019”, Aaltonen kertoo.
Pihlajalinnan osakekurssi on kehittynyt Terveystaloa heikommin ja alennus on Danske Bankin analyytikon mukaan kasvanut peräti 40 prosenttiin vuoden 2019 EV/EBITDA-kertoimella (pois lukien IFRS 16 –muutokset lasketuna.
”Osakekurssi on laskenut 21% 12 kuukauden aikana ja arvostus on alhainen vapaan kassavirran tuoton ollessa 9-10% (2019-20E).”
Danske Bank näkee 36 prosentin nousupotentiaalin tavoitehinnalla 13,50 euroa, millä tasolla Pihlajalinnan EV/EBITDA-kerroin (pois lukien IFRS 16) on 9x.
”Ennusteemme v. 2019E EV/EBITDA-kertoimeksi ennen IFRS 16:n vaikutusta on vain 7,2x verrattuna Terveystalon vastaaviin lukemiin 11,9x v. 2019E ja 10,8x v. 2020E”, analyytikko toteaa.
Danske Bankin suositus Pihlajalinnan osakkeelle on osta. Aiemmin myös Evli nosti Pihlajalinnan suosituksen tasolta pidä tasolle osta. Osakkeen tavoitehinta Evlillä on 12 euroa.
Pihlajalinnan osavuosikatsaus julkaistaan 3.5.
