Julkisessa taloudessa ei ole jakovaraa, varoittaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Neuvottelut uuden hallituksen muodostamiseksi ovat alkaneet, ja hallitusneuvottelujen varsinaiset keskustelut alkavat tänään Säätytalolla. Neuvotteluissa ovat SDP:n lisäksi mukana keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP, eli kaavailuissa on niin sanottu kansanrintamahallitus.
Vaalien alla nyt hallitusneuvotteluissa mukana olevat puolueet lupailivat lisää etuja ja valtion menoreikiä. Esimerkiksi Antti Rinne lupasi viime vappuna eläkeläisille niin sanotun ”vappusatasen”, eli sadan euron nettokorotuksesta alle 1 400 euron eläkkeisiin. Keskusta puolestaan lupaili lapsiperheköyhyyden torjumiseen resursseja esittäen harkinnanvaraista ylimääräistä lapsilisää pienituloisimmille perheille.
Uusi hallitus tulee kuitenkin kohtaamaan vaikeita talouden haasteita ja vaalilupauksia on vaikea pitää.
Ministeriöiden kansliapäälliköt ovat kirjoittaneet yhteisen näkemyksensä Suomen seuraavien vuosien avainhaasteista ja keskeisistä mahdollisuuksista tulevalla hallituskaudella.
Kansliapäälliköiden keskeisin viesti on, että hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden turvaaminen edellyttää merkittäviä uudistuksia 2020-luvulla.
Sitoutuminen ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää Suomessa merkittäviä politiikkatoimia, joista tulee päättää pikaisesti. Lisäksi, jos tulojen ja menojen välistä epätasapainoa ei korjata, voi julkinen velka tulevaisuudessa kasvaa hallitsemattomaksi. Väestörakenteen muutos on kansliapäälliköiden mukaan tässä tärkeässä roolissa.
Hyvinvointivaltion rahoitus edellyttää kansliapäälliköiden mukaan työllisyysasteen lähentymistä muiden pohjoismaiden tasolle, kohoten jopa 80 prosenttiin.
Tilastokeskuksen mukaan maaliskuussa työllisyysaste oli 71,8 prosenttia.
LähiTapiolan yksityistalouden ekonomistin Hannu Nummiaron mielestä 75 prosentin työllisyysaste voi jäädä haaveksi. Kansliapäälliköiden mainitsemaan 80 prosentin työllisyysasteeseen pääsy ei siten näytä realistiselta.
Mikäli maailmantalouden suhdannetilanne heikkenee nykyisestä, on työllisyystavoitteen saavuttaminen erittäin haastavaa. Nyt on jo merkkejä heikkenevistä suhdanteista esimerkiksi Suomelle tärkeässä vientimaassa Saksassa.
Myös Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju varoittaa uuden hallituksen edessä olevista vaikeuksista.
Maailmantalouden tilanne on kohentunut alkuvuoden aikana, mutta se ei kuitenkaan tarkoita jakovaraa Suomen julkiseen talouteen, Kangasharju muistuttaa kolumnissaan.
”Kone- ja laiteinvestoinnit sekä tutkimus- ja kehitystoiminta ovat edelleen lamassa. Vientikilpailukyky parani kiky-sopimuksen myötä, mutta nyt paraneminen on pysähtynyt. Kehitys on huolestuttava, sillä hyvä hintakilpailukyky on selvästi tehokkaampi ja helpompi työllisyyden parantaja kuin vaikeat työmarkkinoiden rakenneuudistukset”, Etlan toimitusjohtaja toteaa.
Kangasharjun mukaan kestävyysvajeen hoitaminen edellyttää suoraa sopeuttamista jopa viidellä miljardilla eurolla, ellei uusi hallitusohjelma kerro, miten sote-uudistukselle kaavailtu kolmen miljardin euron säästö saataisiin aikaan muilla keinoin.
Lisäksi maailmantalouden tilanne on yhä epävarma.
Kangasharju on huomannut Presidentti Trumpin retoriikka näyttää uudelleen kiristyvän sitä mukaan, kun kansainvälinen suhdanne kirkastuu. Samaan aikaan Yhdysvaltojen oma suhdanne on heikkenemässä viime vuoden veronalennusten ja finanssipoliittisen elvytyksen vaikutusten heikentyessä.
Muuallakin maailmantalous osoittaa haurauden merkkejä.
”Lisäksi Kiinan elvytysvara on rajallinen, keltaliivit ovat edelleen Pariisin kaduilla, eikä Brexit-päätöstä ole lähiaikoina tulossa. Jos Euroopan teollisuuden heikkous ei kohta hellitä, vaimeus voi levitä palvelusektorillekin”, Kangasharju toteaa.
