Talouden trendit

EK:n veroasiantuntija: Veronkorotusautomaatti uhkaa kotitalouksien ostovoimaa

Työn verotus uhkaa kiristyä jopa miljardilla eurolla, varoittaa EK:n veroasiantuntija Lauri Lehmusoja.

EK:n veroasiantuntija Lauri Lehmusoja. Kuva: Marjo Koivumäki Studio Apris oy

Kilpailukykysopimukseen ja sen päättymiseen liittyvät palkansaajamaksujen muutokset uhkaavat kiristää palkkaverotusta selvästi vuonna 2020, varoittaa Veronmaksajain keskusliitto.

Muutosten vaikutuksesta palkansaajan tuloveroprosentti on nousemassa eri tulotasoilla 0,5-0,6 prosenttiyksikköä. Kokonaisuudessaan ennustetut maksumuutokset uhkaavat kiristää palkkaverotusta noin puoli miljardia euroa.

Veronmaksajain Keskusliiton laskelmissa palkansaajan työeläkevakuutusmaksun ennustetaan nousevan 0,4 prosenttiyksikköä ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun 0,66 prosenttiyksikköä. Toisaalta sairausvakuutuksen päivärahamaksun ennustetaan alenevan 0,38 prosenttiyksikköä.

Veronmaksajien mukaan palkkaverotus uhkaa kiristyä puolella miljardilla eurolla.

Summa saattaa olla kuitenkin vieläkin isompi, sillä inflaation ja ansiotason muutoksen vaikutuksen korjaamiseksi tuloveroasteikkoja on tarkistettava vuosittain.

Elinkeinoelämän keskusliiton veroasiantuntija Lauri Lehmusoja arvioi, että
veronkorotusten ”autopilotti” uhkaa kiristää työn verotusta ensi vuonna jopa liki miljardilla.

Työn verotus on Suomessa kansainvälisesti vertaillen jo nyt kireää, Lehmusoja muistuttaa. Hänen mielestään tuloverojen kiristäminen olisi väärä tie.

”Alkavalla hallituskaudella Suomessa on tavoiteltava korkeaa, yli 75 prosentin työllisyysastetta, ja tämän kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamista työn verotuksen kiristys ei palvele – vaikka se tapahtuisi vähemmän silmiinpistävällä tavalla indeksitarkistusten laiminlyönnin kautta”, Lehmusoja toteaa blogissaan.

EK.n verosasiantuntijan mukaan kiristysten sijaan työn verotusta tulisi maltillisesti keventää kaikissa tuloluokissa.

”Työn verotuksen maltillinen keventäminen ja vähintäänkin veronkiristysten välttäminen turvaisi osaltaan myös työntekijän ostovoimaa ja hillitsisi kustannuspaineita.”

Nimellinen palkankorotus ei Lehmusojan mukaan työntekijää lämmitä, jos ostovoima sulaa veronkiristyksiin.

”Esimerkkinä veronkevennysten merkityksestä on se, että 1 prosenttiyksikön kevennys palkansaajan veroprosentissa voi antaa vastaavan ostovoiman kasvun kuin jopa yli 4 prosentin palkankorotus.”

Lehmusojan mielestä, hallitusneuvotteluissa ei tule unohtaa ansiotuloverotuksen kiristymisen estämistä ja työn verotuksen maltillisen kevennyksen tavoittelua.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös