Korkomarkkinoilla tapahtuu nyt kummia.
Saksan 10 vuoden velkakirjan korko kävi tänään alempana kuin koskaan aiemmin. Korko oli negatiivinen 0,226 prosenttia. Vuoden 2018 alusta korko on tippunut 0,7 prosentista negatiiviseksi.
Myös muualla valtiolainojen korot ovat olleet rajussa laskussa. Vielä viime lokakuun lopussa USA:n 10 vuoden velkakirjan korko oli 3,2 prosenttia. Nyt korkotuotto on laskenut 2,1 prosenttiin.
Lisäksi USA:n korkokäyrä eli pitkien ja lyhyiden velkakirjojen korkoero on kääntynyt negatiiviseksi.
Saksan ja USA:n kaltaisten vakavaraisten maiden pitkien korkojen lasku kertoo korkomarkkinoiden epävarmuudesta ja inflaatio-odotusten hiipumisesta. Toisin sanoen korkomarkkinat hinnoittelevat nyt taantumaa.
”Viime aikaisia korkoliikkeitä katsellessa ei tarvitse olla suurikaan taloustieteiden guru oivaltaakseen, että korkomarkkinat ovat ryhtyneet hinnoittelemaan heikentyneitä talouden näkymiä molemmin puolin Atlanttia”, toteaa varainhoitoyhtiö Frontin toimitusjohtaja Vesa Engdahl Frontin kuukausikatsauksessa.
Engdahlin mukaan valtionlainakorkojen selvä lasku on ollut seurausta kasvavista kansainvälisen kaupan jännitteistä ja maailmantalouden kasvuun liittyvistä huolista.
”Globaali kauppa on kääntynyt tänä vuonna laskuun ja ostopäällikköindeksit ympäri maailmaa ennakoivat teollisuustuotannon kasvun olevan hidastumassa ja osassa keskeisiä talouksia jopa supistumassa.”
Yhdysvaltojen puolijohdemarkkinoilla komponenttien myynti on selvässä laskussa ja investointien kasvu hidastunut, Engdahl muistuttaa. Se voi hänen mukaansa viitata siihen, ettei edes USA:n talous ole niin vahvassa vedossa kuin on haluttu uskoa, eikä niin vastustuskykyinen kauppasodalle kuin presidentti Trumpin hallinto on vakuutellut.
”Presidentti Trump on totaalisen väärässä sanoessaan, että Kiina tai jokin muu maa, johon tullisanktiot kohdistuvat, maksaa kauppasodan. Tullit ovat veronluontoinen maksu, jonka maahantuojat maksavat. Tullit nostavat hyödykkeiden hintoja USA:ssa ja maksumiehinä ovat valtaosin amerikkalaiset yritykset ja kotitaloudet”, Engdahl toteaa.
Frontin toimitusjohtajan mukaan ulkomaiset yritykset voivat joutua tinkimään jonkin verran marginaaleistaan. Viime kuukausina tehdyt akateemiset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että esimerkiksi kiinalaiset yritykset ovat vain joissakin yksittäisissä tuotteissa joutuneet alentamaan marginaalejaan tai luopuneet kokonaan viennistä USA:han.
”Suurimmassa osassa hyödykkeistä kysynnän hintajousto on sen sijaan osoittautunut hyvin matalaksi. Kiina ei ole näin ollen joutunut alentamaan vientihintojaan. Tullit ovat siirtyneet täysimääräisesti tuotteiden hintoihin ja koituneet amerikkalaisten yritysten ja kuluttajien maksettavaksi.”
Laskevien valtionlainakorkojen seurauksena maailman lainamarkkinoilla on nyt 11 000 miljardin dollarin edestä velkaa, jonka tuotto on negatiivinen, Engdahl muistuttaa.
”Tämä vastaa noin viidennestä koko maailman yhteenlasketusta valtionlaina- ja yritysten velkapaperimarkkinasta.”
