Presidentti Donald Trumpin nopeat liikkeet kauppapolitiikassa ja kauppakiistojen syveneminen Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä ovat hämmentäneet markkinoita ja aiheuttaneet dramaattisia liikkeitä useilla eri markkinoilla.
Amerikkalaisten osakkeiden voimakas myyntiaalto pohjasi myöhään keskiviikkona 8.huhtikuuta. Sen jälkeen Valkoisesta talosta nousi valkoinen lippu Trumpin ilmoittaessa 90 päivän tauosta tulleille. Torstaina osakekurssit nousivat 9,5 prosenttia, mikä oli suurin päivänousu vuosikymmeniin.
Varainhoidon pörssikonkari Hannu Angervuo kiinnittää sijoittajakirjeessään huomiota siihen, että aluksi markkinoiden myyntiaalto osui pääasiassa amerikkalaisiin osakkeisiin, mutta keskiviikkona se tarttui myös pitkiin valtionlainoihin.
Korkomarkkinoiden liikkeet herättävät kysymyksiä
Myyntiaallossa oli yksi poikkeuksellinen piirre.
”Jokaisessa myyntiaallossa on tavanomaista, että myydyistä osakkeista saadut varat sijoitettiin lyhyisiin korkoihin tai kassaan. Nyt kuitenkin pitkät korot lähtivät kovaan nousuun, sekä valtion 10 vuoden, että myös 30 vuoden lainan korko nousi vuorokaudessa noin 0,7 prosenttiyksikköä”, Angervuo toteaa.
Perjantaina USA:n 10 vuoden valtionlainan korko nousi jo 4,56 prosenttiin, mikä on kuluvan vuoden uusi ennätys. Kun valtiolainojen korko nousee, tarkoittaa se samalla niiden arvon laskua.
Yksi myyjätaho on ollut Japanin valtio, joka on merkittävä Yhdysvaltojen velkakirjojen omistaja. Markkinoilla on arveltu myös Kiinan myyneen omistamiaan USA:n valtion pitkiä lainoja, mutta varmuutta ei kuitenkaan ole saatu määristä, Angervuo kertoo.
Myös tavanomaisten vipurahastojen on arveltu myyneen isolla kädellä pitkiä valtionlainoja, koska rahastot olivat saaneet asiakkailta suuria lunastuksia.
”Tyypillisesti vipurahastot ovat lainanneet pienellä korolla rahaa Japanin lähes nollakorkomarkkinalta ja sijoittaneet niitä USA:n pitkiin valtionlainoihin, joissa on ollut 3,6-4,5 prosentin korkotuotto”, pörssikonkari toteaa.
Markkinoilla on puhuttu jopa hätäisistä ”fire sale” tyyppisistä lainojen myynneistä.
Pääomat virtaavat muihin turvasatamiin
Angervuon mukaan pitkien lainojen korkojen yhtäkkinen nousu noin 70 korkopisteellä on paha signaali osakesijoittajille, sillä talouden taantuman lähestyessä pitkien korkojen oli luultu laskevan, kun keskuspankki tulisi laskemaan taantuman torjumiseksi ohjauskorkoja.
”Nyt kävi päin vastoin, kun keskuspankki ei ole liikahtanut, ja pitkät korot vain nousua.”
Nyt markkinoilla on pörssikonkarin mukaan muodostunut käsitys, että monet sijoittajat pyrkivät eroon dollarimääräisistä osakkeista, valtionlainoista ja jopa yrityslainoista.
”Yrityslainojen korkoero lähti viikolla repeämään. USA:n dollarin arvo on laskenut viikolla nopeasti ja perjantaina euro dollari meni läpi 1,14:sta. Rahaa vedetään siis vauhdilla dollareista turvaan muihin valuuttoihin, sillä perinteinen USA:n dollarin turvasatama nähtiin muuttuvan turmasatamaksi. Nyt tyypillisiä turvasatamina toimivat Japanin jeni, Sveitsin frangi ja jopa euro”, Angervuo selittää.
Kullan hinta on noussut reipaasti. Angervuon mukaan raha pakenee kultasijoituksiin nyt ennätysmäisellä vauhdilla.
Uutistoimisto CNBC:n mukaan ulkomaiset sijoittajat omistavat USA:n pörssiosakkeista ja valtionlainoista noin 33 000 miljardin dollarin potin, joita on viime päivinä myyty vauhdilla pois.
”Hyvin karkeasti laskettuna ulkomaisen omistuksen arvo pörssiosakkeista ja valtionlainoista on noin kolmanneksen luokkaa. USA:n valtion lainoista ulkomaisten ja kansainvälisten sijoittajien osuus oli vuoden 2024 lopussa noin 29 prosenttia”, Angervuo kertoo.
USA:n asema turvasatamana heikkenee
Arvostettu ekonomisti Mohammed El Erian kertoo BBC:n haastattelussa uskovansa, että tullit, inflaatio ja budjettiongelmat heikentävät valtionlainojen asemaa turvasatamana.
Wall Street Journalin toimituskunta totesi pääkirjoituksessaan, että Trumpin ”holtittomasta” kauppapolitiikkasta johtuva lainakustannusten nousu voi yllättää markkinat, erityisesti ne yhtiöt, jotka ovat herkkiä korko- ja valuuttamarkkinoiden vaihteluille.
Hasn muistuttaa, että luottamuksen heikkeneminen Yhdysvaltain valtionlainoihin vähentää myös korkoeron hyödyntämiseen perustuvan carry trade -strategian vaikutusta.
Carry trade on sijoitusstrategia, jossa hyödynnetään korkoeroja eri valuuttojen tai rahoitusinstrumenttien välillä. Strategiassa sijoittaja lainaa rahaa matalan koron valuutassa ja sijoittaa sen korkeamman tuoton tarjoavaan valuuttaan tai omaisuuserään. Tavoitteena on saada voittoa korkoerosta, ja mahdollisesti myös kohdevaluutan arvon noususta.
FED toimii vaikeassa tilanteessa, jos rientää laskemaan korkoja, niin se vaikuttaa siltä että Keskuspankki olisi presidentin ohjailtavissa.
Korkojen nostaminen taas olisi hyvin karvas lääke/myrkky mm. Laina- ja osakemarkkinoille.
USAn osakemarkkinat ovat hyvin merkittävä osa monien eurooppalaisten eläkevakuutusyhtiöiden salkusta, sikäläisistä eläkevakuuttajista puhumattakaan.
Olipa taas mielenkiintoinen ja hyvin kirjoitettu juttu.
Kiitos siitä.