Keskuspankit puhaltavat myötätuulta osinko-osakkeiden purjeisiin, väittää Danske Bank.
Vielä viime vuonna näytti siltä, että sekä Yhdysvaltojen keskuspankki Fed että Euroopan keskuspankki EKP ovat aloittaneet kiristävän rahapolitiikan ja ohjauskorkojen noston tien.
Tämän vuoden aikana keskuspankkien suunta on kuitenkin selvästi muuttunut.
Markkinoiden huoli talouskasvun hidastumisesta ja työmarkkinoiden tilanteen heikkenemisestä on kasvanut. Tämä on saanut sijoittajat uskomaan, että Fed madaltaa vielä tässä kuussa pidettävässä kokouksessaan ohjauskorkoa nykyisestä 2,25-2,50 prosentin vaihteluvälistä.
Fed ilmoitti kesäkuun kokouksessaan pitävänsä ohjauskoron ennallaan 2,25–2,5 prosentin vaihteluvälissä. Korkopäätös oli yksimielinen.
Lisäksi markkinoilla on povattu Fedin madaltavan heinäkuun koronleikkauksen lisäksi ohjauskorkoa vielä kerran tai kaksi loppuvuoden aikana. Tosin tämä toive vaikuttaa nyt epätodennäköisemmältä, kun USA:n kesäkuun työllisyysraportti oli odotettua positiivisempi. Yhdysvaltain maatalouden ulkopuolisia työpaikkoja syntyi kesäkuussa jopa 224 000, kun ekonomistit odottivat 160 000 uutta työpaikkaa.
Joka tapauksessa rahapolitiikan nopea suunnanmuutos on heijastunut myös markkinakorkoihin. Vielä viime marraskuussa USA:n 10 vuoden velkakirjan korko kävi 3,2 prosentissa, nyt se on painunut 2,0 prosenttiin. Myös Euroopassa esimerkiksi Saksan valtiolainan korko on ollut laskussa.
Korkojen laskulla on ollut suora vaikutus joukkolainamarkkinoihin sekä lisäksi epäsuora myönteinen vaikutus osakemarkkinoihin, arvioi Danske Bank tiedotteessaan.
Yritykset hyötyvät aiempaa matalista koroista, ja samalla sijoittajat ovat yhä suuremmassa määrin pakotettuja siirtymään osakemarkkinoille etsiessään hyviä tuottomahdollisuuksia, arvioi Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto. Hänen mukaan se voi tarkoittaa hyvää myötätuulta osinko-osakkeille eli sellaisten yritysten osakkeille, jotka maksavat sijoittajilleen säännöllisesti hyviä osinkoja.
”Joukkolainoista on kuluneen puolen vuoden aikana tullut vähemmän houkuttelevia jatkuvasta tuotosta kiinnostuneille sijoittajille, mikä tekee osinko-osakkeista entistä kiinnostavamman vaihtoehdon”, senioristrategi selittää.
Osinko-osakkeiden osinkojen ja valtiolainojen korkojen välinen tuottoero on nyt täysin eri asennossa kuin mitä aiemmin finanssimarkkinoilla on totuttu näkemään.
Danske Bankin mukaan useiden vuosikymmenten aikana ja koko 1990-luvun ajan aina vuoden 2008 finanssikriisiin saakka sijoittajat ansaitsivat valtionobligaatioiden koroilla enemmän kuin osakkeiden osingoilla.
Vuosikausia jatkunut korkojen lasku on johtanut uuteen tilanteeseen. Esimerkiksi saksalaisten valtionvelkakirjojen ja eurooppalaisten osinko-osakkeiden välinen korkoero ei ole koskaan ollut näin suuri osakkeiden hyväksi, pankki toteaa.
Kivipelto pitää osinko-osakkeita tällä hetkellä kaikkein houkuttelevimpana osaketyyppinä esimerkiksi juuri korkojen laskun vuoksi. Hänen mukaansa markkinoilla viime aikoina nähty epävakaus on kuitenkin pääasiallinen syy siihen, että hän suosii tällä hetkellä osinko-osakkeita.
”Osinko-osakkeet ovat epävakaina aikoina tavallisesti muita osakemarkkinoita vakaampia, ja ennusteemme mukaan epävarmuus jatkuu lähiaikoina – erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppakonfliktin vuoksi”, Kivipelto toteaa.
Kivipellon mukaan Danske Bank keskittyy etenkin eurooppalaisiin osinko-osakkeisiin.
”Se johtuu osittain siitä, että näemme tällä hetkellä houkuttelevimmat tuottomahdollisuudet eurooppalaisissa osakkeissa, joita ylipainotamme nyt salkuissamme, ja osittain siitä, että eurooppalaiset yhtiöt maksavat yleensä korkeampia osinkoja kuin esimerkiksi yhdysvaltalaiset tai japanilaiset yhtiöt. Jatkuvaa tuottoa etsiville sijoittajille Eurooppa on paras vaihtoehto.”
Senioristrategi panostaa etenkin sellaisiin osinko-osakkeisiin, jotka tarjoavat myös laatua – eli yrityksiin, joiden tuotto on vakaa ja velan määrä maltillinen.
”Ne voivat yhä tarjota hyvää tuottoa sekä houkuttelevia osinkoja, vaikka talous kehittyisikin huonompaan suuntaan”, Kivipelto toteaa.
