Julkisen talouden leikkaukset jakavat ekonomistikunnan mielipiteitä.
Enemmistö taloustieteilijästä katsoo, että julkisen talouden leikkaukset voivat tulla ajankohtaisiksi, mikäli työnsä aloittanut hallitus ei onnistu kohottamaan työllisyyttä. Tätä mieltä oli 58 prosenttia Ekonomistikoneeseen vastanneista taloustieteilijöistä.
Ekonomistikone on netissä toimiva riippumaton ja akateeminen asiantuntijapaneeli. Sen tarkoituksena on selvittää, mitä suomalaiset taloustieteilijät ajattelevat taloustieteen ja talouspolitiikan tärkeistä aiheista: Mistä kysymyksistä vallitsee yksimielisyys ja missä kysymyksissä käsitykset eroavat?
Kommenteissaan ekonomistit painottavat työllisyysasteen merkitystä julkisen talouden kestävyysvajeen hoidossa. Eri mieltä työllisyystavoitteiden ja julkisen talouden leikkausten kohtalonyhteydestä on neljäsosa (26 %) taloustieteilijöistä.
Kuusi prosenttia vastaajista on epävarmoja leikkausten suhteen ja kymmenen vailla mielipidettä. Ekonomistit painottavat kommenteissaan työllisyysasteen merkitystä julkisen talouden kestävyysvajeen hoidossa.
Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Aki Kangasharju pitää Ekonomistikoneelle antamassaan sanallisessa kommentissa kestävyysvajetta todellisena uhkana. Samoilla linjoilla on Suomen Pankin tutkimuspäällikkö Ilkka Korhonen.
Helsingin yliopiston taloustieteen kandiohjelman johtaja Juha Tervala ei pidä työllisyyden parantamista ihmelääkkeenä julkisen talouden ongelmiin.
”Työllisyyden parantaminen ei ole ihmelääke julkisen talouden ongelmiin. Rinteen hallituksen pitäisi tehdä leikkaustoimia riippumatta työllisyyden kehittymisestä. Tosin leikkaustoimia tarvitaan sitä vähemmän, mitä enemmän työllisyys paranee”, Tervala esittää.
Eri linjoilla Korhosen, Kangasharjun ja Tervalan kanssa on puolestaan esimerkiksi Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen.
Riippumatta heikkeneekö julkisen talouden tasapaino suhdanteiden tai riittämättömien toimien seurauksena, heikentyneestä tilanteesta ei automaattisesti seuraa tarve leikata, kun voidaan myös lisätä tuloja, Kosonen kommentoi.
Myös Svenska Handelshögskolanin professori Topi Miettinen haluaisi nähdä työllisyyden heikentyessä muita keinoja kuin leikkauksia.
”Jos Antti Rinteen hallitus ei onnistu nostamaan työllisyysastetta, pitää Antti Rinteen hallituksen muuttaa keinoja työllisyysasteen nostamiseksi ja tehdä rohkeampaa työllisyyspolitiikkaa”, Miettinen pohtii.
Ekonomistikone.fi-sivustolla julkaistiin eilen vastaukset myös kolmeen muuhun uuteen hallitusohjelmaa käsittelevään kysymykseen.
73 prosenttia ekonomisteista katsoo Ekonomistikoneen kyselyssä, että taantuman iskiessä hallituksen ei pitäisi leikata, vaan pikemminkin turvautua elvytykseen. Kommentit tuovat esiin selviä painotuseroja taloustieteilijöiden välillä: Osa suosisi menonlisäysten rahoittamista velanotolla, osa kiristäisi verotusta. Jotkut puolestaan elvyttäisivät mieluiten verotusta keventämällä.
19 prosenttia taloustieteilijöistä pitää Rinteen hallituksen finanssipoliittista linjaa suhdannetilanteeseen sopivana, 28 prosenttia on eri mieltä.
25 prosenttia ekonomisteista arvioi valtion omaisuuden myynnin tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiopanostusten rahoittamiseksi järkeväksi, 36 prosenttia ei.
