Rinteen hallituksen ensi vuoden budjetin loppusumma on 57,6 miljardia euroa, ja se on kaksi miljardia euroa alijäämäinen. Toisin sanoen valtion menot ovat tuloja suuremmat. Budjetin loppusumma on 0,5 miljardia euroa enemmän kuin elokuussa valtiovarainministeriön tekemä ehdotus.
Budjettialijäämästä johtuen valtion velkaantuu lisää. Valtionvelka nousee ensi vuonna arviolta noin 109 miljardia euroa.
Hallituksen tavoite julkisen talouden tasapainottamisesta lepää työllisyyskasvun varassa, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ekonomisti Sami Pakarinen blogissaan.
Pakarisen mukaan seuraavan vuoden aikana tärkeä kysymys on, miten päätösperusteisia menolisäyksiä tullaan karsimaan, jos työllisyyden kasvu jää tavoitellusta.
”Tämä ehdollisuus on kuitenkin todettu moneen kertaan. Suomen väestön ikääntyessä olisi tärkeää varautua tuleviin ikäsidonnaisten menojen kasvuun, mutta maan hallitus ei näytä kantavan nyt riittävää huolta Suomen kestävyysvajeesta”, Pakarinen toteaa.
Pakarisen mukaan hallitus lykkää nyt ikäviä päätöksiä tulevaisuuteen.
”Jos päätöksiä julkisen talouden tasapainottamisesta lykätään jo pitkälle 2020-luvulle kuten näyttää, jää pää vetävän käteen. Tarvittaisiin rakenteellisia uudistuksia, jotka aidosti loisivat uskoa työllisyyden kasvulle.”
Pakarisen mukaan ensi viikolla julkistettavat elokuun työllisyystilastot kertovat, jatkuuko kuluvana vuonna nähty matalalento.
”Jännittävää riittää myös julkisen talouden suunnitelmassa sekä valtiovarainministeriön uudessa ennusteessa, jotka julkaistaan lokakuun 7. päivä, jolloin keskusteluun saadaan taas lisää kättä pidempää. Joka tapauksessa työllisyydestä on paljon kiinni ja vaikuttavat keinot eivät näytä saavan kannatusta.”
Pakarisen mielestä nyt julkaistu 25 kohdan lista työllisyyden edistämiseksi tuokin mieleen vanhan sanonnan: ”Paljon porua, vähän villoja.”
”Ilman ikäviä päätöksiä on edessä ikäviä päätöksiä”, ekonomisti ennustaa.
