Makrotalous

Ekonomisti: Suomen korkea verokiila on ongelma

Mauri Kotamäki pääekonomisti Keskuskauppakamari talous
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Kimmo Penttinen.

Suomessa on korkea verokiila. Työn hinta on enemmän kuin palkkakuitin näkymä, muistuttaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti.

Kansainvälisissä vertailuissa ilmenee, että Suomessa sekä verotuksen että julkisten menojen tasot ovat korkeita muihin OECD-maihin verrattuna.&

Lisäksi taantuva talous aiheuttaa paineita julkisen talouden tasapainottamiselle. Talousennustelaitokset povaavat taloustilanteen heikentymistä seuraavien vuosien osalta.

”Julkisten menojen suuri määrä selittyy sillä, että monet asiat Pohjoismaissa tehdään julkisen sektorin kautta. Yksi varjopuoli julkisten menojen suureen määrään on kuitenkin se, että myös kansantalouden tulojen tulisi olla suuria. Verotus vääristää yksilön valintoja ja aiheuttaa siten hyvinvointitappioita”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki toteaa.

Kotamäki muistuttaa, että ansiotuloverotus kiristyy suurelle osalle palkansaajista vuoden 2020 aikana.

”Jo valmiiksi kireän verotuksen takia ansiotuloverotuksen kiristymisen voi nähdä pulmallisena. Myös kylmenevä suhdannetilanne olisi perustellut neutraalimpaa veropolitiikkaa”, Kotamäki jatkaa.

Suomessa verokiila on suuri. Keskuskauppakamarin talouskatsauksesta käy ilmi, että 3 000 euron kuukausipalkasta työnantajan kustannus on yli 3 800 euroa ja työntekijälle jää käteen alle 2 400 euroa. Verokiilaan sisältyy palkansaajan maksamien verojen ja maksujen lisäksi myös työnantajien tilittämät vakuutusmaksut.

verokiila verotus

”Kansantaloudellisesti tärkeä kysymys on, kuinka työvoimakustannuksen suuruus vaikuttaa työllisyyteen. Kansantalouden tuotanto muodostuu, kun yritykset yhdistelevät työpanosta ja pääomaa”, Kotamäki sanoo

Pääekonomistin mukaan pitemmällä aikavälillä työvoimakustannuksen nousu saa aikaan sen, että yritysten kannattaa siirtyä pääomavaltaisempaan työtapaan. Yritykset siis korvaavat työvoimaa pääomalla.

Kotamäki muistuttaa, että työllisyysasteen nousu on hallitusohjelman tulopohjan vahvistamisen tärkein tekijä. Hallituksen tähän mennessä tehdyt toimet ovat Kotamäen mukaan oikeansuuntaisia, mutta työllisyystavoitteen saavuttamiseksi tai julkisen talouden tasapainottamiseksi riittämättömiä.

Puolet työllisyystavoitteen päätösperäisistä toimista tulisi olla valmiina budjettiriihessä vuonna 2020. Hallitus on myös erikseen linjannut, ettei se tee työllisyyttä vähentäviä toimenpiteitä ilman samanaikaisesti työllisyyttä parantavia toimia.

”Ensimmäisen budjettiriihen jälkeen näyttää vielä siltä, ettei hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi ole esitetty uskottavia toimenpiteitä. Ja tästä suoraan seuraa se, ettei hallituksen tavoite julkisen talouden sopeutumisestakaan näillä askelmerkein tule toteutumaan. Tarvitaan enemmän tekoja ja myös julkisia tarkennuksia, jotta hallituksen keinojen tehokkuudesta päästäisiin todella keskustelemaan”, Kotamäki sanoo.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


Outbound linkkien seuranta

Copyright © 2019 Salkkumedia Oy

Ylös