Uusimpien maksuhäiriötilastojen mukaan Suomessa jo yli 380 000 kuluttajalla on maksuhäiriömerkintä. Suurin riskiryhmä ovat 25-44 -vuotiaat miehet, joista maksuhäiriöisiä on yli 15 prosenttia.
Takuusäätiön Rahapuhetta-kyselytutkimuksen mukaan noin joka neljäs 25-44 -vuotias ilmoitti olevansa pikalainoja myöntävän rahoitusyrityksen asiakkaana. Pikavippejä otettiin yleisimmin ruoka- ja päivittäisostoksiin, velkojen maksamiseen sekä asumisen kuluihin.
Pikaluottojen voimakas markkinointi saattaa kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) mielestä lisätä kuluttajien peliongelmia. KKV on kartoittanut erilaisia vaihtoehtoja pikaluottojen markkinoinnin sääntelylle.
Pikaluottoja ottavien kuluttajien päätöksentekoon vaikuttaa luottojen näyttävä markkinointi televisiossa, radiossa, lehdissä, ulkomainoksissa, internetissä ja suoramarkkinoinnoilla. KKV:n mielestä mainoksista välittyy kuva siitä, että luotonottaminen on arkipäiväinen ja riskitön keino saada rahaa vaivattomasti ja toteuttaa haaveita nopeasti. Markkinoinnin lisäksi pikaluottojen nopea luotonhakuprosessi johtaa helposti huonosti harkittuun päätökseen.
KKV:n mielestä kuluttajien valintoihin vaikuttavat myös ihmisten yleiset käyttäytymisen vinoumat, joissa kuluttajat painottavat ennemmin nykyhetkeä kuin arvioivat pidemmän aikavälin vaikutuksia.Pikaluottojen markkinoijat hyödyntävät näitä vinoumia.
”Silloin kun lainsäädännöllä halutaan edistää kuluttajien mahdollisuutta tehdä onnistuneita päätöksiä ja valita itselleen parhaan vaihtoehdon, on lähtökohdaksi otettava kuluttajien todellinen käyttäytyminen, ei ihmisten oletettu tai toivottu tapa toimia”, toteaa johtaja Anja Peltonen KKV:stä.
Markkinointisääntelyn tiukentaminen on KKV:n mukaan perusteltua, koska pikaluottoja tarjoavat yritykset eivät toimi vastuullisesti. KKV:n selvityksen monissa OECD- ja EU-maissa on jo pitkään sovellettu uutta käyttäytymistietoon pohjautuvaa lähestymistapaa kuluttajapolitiikassa.
KKV ehdottaa, että erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja kokeillaan kuluttajan käyttäytymisen selvittämiseksi. Esimerkiksi luotonottamisesta varoittaminen ei näytä vaikuttavan kuluttajien toimintaan ja päätöksentekoon.
Kuluttajaluottosääntelyä on Suomessa uudistettu useita kertoja, viimeksi syyskuun alussa tulivat voimaan uudet korkokattosäännökset. Kuluttaja-asiamies harkitsee myös nostavansa ryhmäkanteet kahdesta J.W.-Yhtiöt Oy:n ja Euro24 Finance Oy:n myöntämästä luotosta, joilla on viraston mielestä kohtuuttomat luottokustannukset.
Syyskuussa 2019 voimaan astuneen kulutusluottoja koskevan lakimuutoksen jälkeen kulutusluotoista saa periä enintään 20 prosentin nimelliskoron, ja lisäkulut saavat olla enintään 150 euroa vuodessa. Nämä kaikki vaikuttavat todelliseen vuosikorkoon. Aikaisemmin vakuudettomien lainojen kulut saattoivat olla todella suuria. Joidenkin lainojen todelliset vuosikorot kohosivat jopa satoihin prosentteihin.
KKV suosittelee, että kalliit luottosopimukset on hyvä pyrkiä korvaamaan uuden hintasääntelyn piiriin kuuluvalla edullisemmalla luotolla. Jos kallista luottoa ei saa vaihdettua edullisempaan luottoon, ei vanhasta luotosta kannata tehdä enää uusia nostoja. Kyseiset nostot ovat jatkossakin yhtä kalliita ja pahentavat velkataakkaa.
