Sentimentti-indikaattorit kertovat selvää kieltään sijoitustunnelmien nopeasta muutoksesta.
Niin sanotut sentimentti-indikaattorit, eli markkinoiden ja sijoittajien mielialoista kertovat mittarit, näyttävät millaisia ovat sijoittajien ja markkinoiden näkemykset tämän hetken markkinatilanteesta.
Sijoittajien mielialoja seuraavien mittarien arvioinnista voi olla hyötyä arvioitaessa markkinoiden mahdollista suuntaa, uskovat jotkut rahoitustutkijat.
David P. Simon ja Roy A. Wiggins Bentleyn yliopistosta tutkivat sentimentti-indikaattoreiden ennustevoimaa osakekurssien tulevaisuuden tuotoissa. Heidän mukaansa ajankohdat, jolloin markkinoilla pelkokerroin on poikkeuksellisen korkealla, tarjoavat hyviä tuottomahdollisuuksia.
Kevin J. Lansing ja Michael Tubbs puolestaan havaitsivat, että sentimentti-indikaattorit eivät yksinään tarjonneet ennustevoimaa tulevien tuottojen suhteen. Kuitenkin kun sentimentti-indikaattoreita käytettiin yhdessä markkinoiden momentum-ilmiötä kuvaavan indikaattorin kanssa, tarjosivat nämä yhdessä ennustevoimaa tulevalle yhden kuukauden tuotolle.
CNN-uutiskanavan ylläpitämä ja sijoittajien tunnelmia seitsemän eri indikaattorin perusteella seuraava Fear & Greed -indeksi on romahtanut huippulukemista nopeasti alaspäin.
Tuorein lukema on nyt 29 pistettä, kun se vuoden vaihteessa kävi peräti 93 pisteessä. Indeksin maksimi on 100 pistettä. Mitä korkeampi luku, sitä optimistisemmat ovat sijoittajien tunnelmat.
Pelot koronaviruksen leviämisestä ovat mitä ilmeisin syy pelkokertoimen nopealle muutokselle. Vielä viikko sitten Fear & Greed -indeksin pisteluku oli 55
Pelko näkyy myös pörsseissä. Sijoittajien odottamaa volatiliteettia eli kurssivaihtelua mittaava VIX-indeksi on noussut hetkessä alle 14 pisteestä yli 24 pisteeseen. Viimeksi sijoittajien hermomittari kävi näin korkealla vuonna 2015. Korkeimmillaan VIX on käynyt peräti 60 pisteessä finanssikriisin pahimmassa paniikissa vuonna 2008.
Sijoittajien hermoilu näkyi maanantaina osakeindekseissä, kun S&P 500 -indeksi laski peräti 3,35 prosenttia, Japanin Nikkei 3,18 prosenttia ja Saksan DAX peräti 4,01 prosenttia.
Epävarmuus heijastuu myös kullan hintaan. Jalometallin hinta on noussut jo yli 1650 dollariin unssilta.
Kiinassa koronaviruksen leviäminen on hidastumassa, mutta markkinoita huolestuttaa nyt tartuntojen määrän nopea kasvu Kiinan ulkopuolella, muun muassa Etelä-Koreassa, Italiassa ja Iranissa.
Inderesin ekonomisti Marianne Palmu toteaa artikkelissaan, että suurten keskuspankkien taseet ovat jälleen kasvussa Federal Reserven johdolla, ja tämä on tarjonnut merkittävää tukea osakemarkkinalle. Kuitenkin koronavirus on aivan uudenlainen uhka.
“Tosiasia nimittäin on, että rahapolitiikalla ei paranneta virusta ja sen vaikutukset talouteen ovat välillisiä. Mikäli virus laajenee epävarmuudeksi kuluttajakysyntään länsimaissakin, pelkästään matalat korot eivät sitä elvytä. Näin ollen virustartuntojen eteneminen voi asettaa myös keskuspankkien kaikkivoipaisuuden koetukselle”, Palmu toteaa.
