Markkinakommentit

Onko osakemarkkinoilla kupla?

Osakemarkkinoilla arvostuskertoimet eivät ole vielä lähelläkään kuplatasoja, mutta ovat kuitenkin omaan historiaansa nähden selvästi koholla, arvioi Nordean sijoitusstrategi.

Osakemarkkinoiden pitkään jatkunut nousu ja koronaviruksen tuoma epävarmuus ovat herättäneet epäilyjä osakemarkkinoiden kuplasta.

Esimerkiksi niin sanottu Shillerin P/E -kerroin, joka eliminoi tulosten lyhytaikaisten vaihteluiden vaikutuksen, on kivunnut jo Yhdysvaltojen S&P 500 –indeksissä jo tasolle 31x. Lukema on selvästi yli 16,7x-tason historiallisen keskiarvon.

Jättipankki Goldman Sachs ilmoittikin viime viikolla asiakkailleen lähettämässä kirjeessä mahdollisesta lyhyen aikavälin korjausliikkeestä. Pankin mukaan näyttää yhä todennäköisemmältä, että osakeindeksit tulevat rojahtamaan vähintään 10 prosenttia viimeisimmästä ennätyksestään.

Myös Suomessa esimerkiksi Inderesin osakestrategi Juha Kinnunen arvioi Kauppalehdelle, että sijoittajat vetävät nyt varojaan riskisistä osakkeista ja lisäävät käteisen määrää. Kinnusen mukaan huolta herättää se, että koronaviruksen suhteen tilanne ei enää ole hallinnassa. Silloin edes elvytys ei auta. Siksi nyt saattaa olla vaarallinen aika ostaa osakkeita. Tosin Kinnunen suosittelee sijoittajia pysymään omassa sijoitussuunnitelmassaan.

Ensimakua jättipankin ennustukseen saatiin maanantaina, kun S&P 500 -indeksi laski peräti 3,35 prosenttia, Japanin Nikkei 3,18 prosenttia ja Saksan DAX peräti 4,01 prosenttia.

Eilisen kurssilaskun taustalla oli markkinoiden huoli koronaviruksen leviämisestä. Kiinassa koronaviruksen leviäminen on hidastumassa, mutta markkinoita huolestuttaa nyt tartuntojen määrän nopea kasvu Kiinan ulkopuolella, muun muassa Etelä-Koreassa, Italiassa ja Iranissa.

Inderesin ekonomisti Marianne Palmu toteaa artikkelissaan, että suurten keskuspankkien taseet ovat jälleen kasvussa Federal Reserven johdolla, ja tämä on tarjonnut merkittävää tukea osakemarkkinalle. Kuitenkin koronavirus on aivan uudenlainen uhka.

“Tosiasia nimittäin on, että rahapolitiikalla ei paranneta virusta ja sen vaikutukset talouteen ovat välillisiä. Mikäli virus laajenee epävarmuudeksi kuluttajakysyntään länsimaissakin, pelkästään matalat korot eivät sitä elvytä. Näin ollen virustartuntojen eteneminen voi asettaa myös keskuspankkien kaikkivoipaisuuden koetukselle”, Palmu toteaa.

Osakkeiden arvostuskertoimien nousun syyt

Kasvaneesta epävarmuudesta kertoo sekin, että kullan hinta on lähtenyt kiivaaseen nousuun.

Ovatko osakkeet siis yksinkertaisesti liian kalliita, kun huomioidaan kasvanut epävarmuus?

Nordean päästrategi Antti Saari toppuuttelee kuitenkin pahimpia pelkoja. Hänen mukaansa osakkeiden arvostuskertoimien nousulle löytyy selitys.

”Viime vuoden vahva kurssiralli ja tulosten nollakasvu nosti luonnollisesti osakkeiden arvostusta (eli kurssien suhdetta tuloksiin). Tästä on jaksettu puhua, mutta monet, jotka asian mainitsevat, unohtavat sopivasti vastaavansuuruisen laskun edellisvuonna, kun kurssit laskivat ja tulokset kasvoivat toistakymmentä prosenttia. Tulosperusteinen arvostus ei viime vuoden hurjasta noususta huolimatta ole itse asiassa liikkunut oikeastaan mihinkään vuoden 2018 alusta lukien”, Saari toteaa Nordean viikkokatsauksessa.

Saari haluaa verrata osakkeita korkopapereihin. Osakekurssit voisivat nousta hänen mukaansa vielä parikymmentä prosenttia ilman tuloskasvua, jotta osakkeiden riskilisä eli odotettavissa oleva valtionlainojen korkotason ylittävä tuotto olisi samalla tasolla kuin tammikuussa 2018.

Lisäksi matala korkotaso antaa osakkeille turvaa.

”Kun korot ovat historiallisen matalat, kassavirran myöhästymisen vaikutus kurssitasoihin on häviävän pieni. Siksi tapahtumien pitää nykyään johtaa tulosten pysyvään heikentymiseen eikä vain tuloskasvun viivästymiseen, jotta niistä aiheutuisi merkittävää painetta pörssikursseihin kokonaisuutena”, Saari toteaa.

Nordean päästrategin mukaan lähihistoriassa on hyvin vähän osakemarkkinakuplia, eivätkä ne siis ole mitenkään tavallisia.

”Yksi hyvä esimerkki on Japani 1990-luvun taitteessa. Tuolloin japanilaisyhtiöiden osakkeilla käytiin kauppaa nelinkertaisilla kertoimilla nykyiseen globaaliin osakemarkkinaan verrattuna. Tällaisen kuplan rakentaminen vaatisi toisin sanoen 300 % prosentin kurssinousun ilman tuloskasvua.”

Aiemmissa kuplissa arvostuskertoimet toista luokkaa

Saari muistuttaa, että vaikka Euroopan talous voikin muistuttaa monilta osin 1990-luvun alun Japania, osakemarkkinoiden kertoimet Japanissa silloin ja Euroopassa nyt ovat kuin yö ja päivä.

Siksi myös vastaavanlaisen kurssikehityksen riski on Saaren mukaan melko rajallinen.

Toinen lähimuistissa oleva kupla on IT-kupla. Saaren mukaan tuolloin arvostuskertoimet olivat Yhdysvaltain teknologiayhtiöiden osalta noin kolminkertaiset ja Helsingin pörssin osalta nelinkertaiset nykytasoihin verrattuna.

Nämä kaksi Saaren mainitsemaa kuplaa näyttävät siis varsin erilaiselta tilanteelta kuin tämän hetken tilanne.

Toisaalta vaikka kuplaa ei vielä olekaan puhallettu, sijoittajien ei kannata suhtautua aiheeseen välinpitämättömästi, Saari toteaa.

”Arvostuksen nousu pahentaa kurssilaskuja, kun karvaita pettymyksiä tulee. Tämä nähtiin viimeksi vuonna 2018.”

Muihin sijoituskohteisiin verrattuna osakkeet ovat tuottonäkymiltään edelleen erittäin houkuttelevia, mikä puoltaa Nordean ylipaino-suositusta, Saari kertoo.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös