Kasvava koronaviruksen leviämisen aiheuttama epävarmuus näkyy markkinoilla nyt monella tavalla: osakeindeksit laskevat, turvasatamina pidettyjen maiden valtiolainojen korot laskevat ja dollari vahvistuu.
Epävarmuus heijastuu myös kullan hintaan.
Kullan hinta on noussut jo yli 1660 dollariin unssilta. Vuoden alusta kullan hinta on kivunnut lähes 6,7 prosenttia ja viime lokakuun alusta kullan hinta on kivunnut jo yli 38 prosenttia. Jalometallin hintanousu on kiihtynyt viime päivinä.
Kullan arvo on nyt korkeammalla kuin kertaakaan lähes seitsemään vuoteen. Viimeksi hinta nousi yli 1700 dollarin vuonna 2012.
Kuten vakavaraisten maiden valtiolainat, on kultakin turvasatamasijoitus epävarmoina aikoina. Sen ajatellaan toimivan turvana paitsi rahan arvon laskua vastaan, niin myös osakemarkkinoiden laskua vastaan.
Kiinassa koronaviruksen leviäminen on hidastumassa, mutta markkinoita huolestuttaa nyt tartuntojen määrän nopea kasvu Kiinan ulkopuolella, muun muassa Etelä-Koreassa, Italiassa ja Iranissa
Maailman terveysjärjestö WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus kertoo BBC:n haastattelussa olevansa erittäin huolissaan koronaviruksen uudesta leviämisestä ja uusista tartuntatapauksista, joilla ei tiettävästi ole mitään yhteyttä Kiinaan.
WHO kiinnittää huomioita erityisesti uusiin koronatapauksiin Italiassa ja Etelä-Koreassa. Etelä-Korea kertoi lauantaina 142 uudesta vahvistetusta tartunnasta. Italia puolestaan on raportoinut kahdesta kuolemasta ja 29 tartunnasta.
Koronaviruksen vuoksi jättipankki Goldman Sachs varoittaa asiakkailleen lähettämässä kirjeessä mahdollisesta lyhyen aikavälin korjausliikkeestä osakemarkkinoilla. Pankin mukaan näyttää yhä todennäköisemmältä, että osakeindeksit tulevat rojahtamaan vähintään 10 prosenttia viimeisimmästä ennätyksestään.
Yksi varoitussignaali markkinoille koronaviruksen negatiivisista vaikutuksista oli teknojätti Applen yllättävä tulosvaroitus.
Teknologiajätti varoitti, ettei se pysty valmistamaan ja myymään puhelimia Kiinassa täydellä kapasiteetilla Kiinan koronaviruksen vuoksi. Nykyään suurin osa Applen tuotantokapasiteetista sijaitsee Kiinassa. Apple on joutunut sulkemaan myös suurimman osan Kiinan myymälöistään Kiinan koronaviruksesta johtuvien liikkumisrajoitusten vuoksi.
Turvasatama-ajattelu pohjalla on uskomus, että kullan tuotto käyttäytyy päinvastoin kuin osaketuotot. Eli kun osakkeet halpenevat, kulta kallistuu.
GoldSilver-sivusto selvitti, miten kulta on tuottanut niinä aikoina, jolloin osakemarkkinat sukeltavat. Kullan tuotot olivat kahta osakemarkkinoiden laskun ajanjaksoa lukuun ottamatta positiivisia kaikilla laskumarkkinoilla. Vuosien 1976 – 1978 osakemarkkinoiden laskussa kulta tuotti peräti 53,8 prosenttia.
Kulta on kuitenkin sijoituskohteena erittäin riskinen. Vaikkakin turvasatamakohteiden on todettu tuottavan epävarmoina aikoina paremmin kuin osakemarkkinat, kulta on hyvin spekulatiivinen sijoituskohde eikä sen arvo ei liity kovinkaan läheisesti sen fyysiseen käyttöön. Se ei myöskään tuota sijoittajalle kassavirran kautta lisäarvoa, kuten tekevät osakkeet.
Kullan riskisyys sijoituskohteena näkyy myös siinä, että sen tuottojen vaihtelu eli volatiliteetti on suurta. Esimerkiksi SPDR Gold Shares-indeksirahaston tuotto on ollut +12 prosentin ja -20 prosentin välissä. Haarukka on suuri ottaen huomioon, että S&P 500 -osakeindeksin tuotto on ollut keskimäärin +3 prosentin ja +23 prosentin välissä.
Ei varmasti nouse yhtä paljon kuin bensan hinta.
Tai sähkön.