Yhdysvaltojen keskuspankin itsenäisyys joutuu jälleen kerran poliittiseen myllerrykseen, kun presidentti Donald Trumpin tuore yritys erottaa Fedin johtokunnan jäsen Lisa Cook on herättänyt huolta siitä, että raha- ja korkopolitiikka saattaa tulevaisuudessa altistua entistä vahvemmin poliittiselle vaikuttamiselle.
Tällainen kehitys murentaisi keskuspankin kyvyn tehdä taloudellisesti perusteltuja päätöksiä, joilla hillitään inflaatiota ja pidetään yllä talouden vakaus.
Jos riippumattomuus menettää merkityksensä, markkinoiden luottamus Yhdysvaltojen talouteen ja dollarin asemaan voi heikentyä, mikä heijastuisi niin sijoituksiin kuin globaaliin finanssijärjestelmään
Tämän taiston myötä kullan rooli turvasatamana on saanut uudenlaista painoarvoa.
Jättipankki Goldman Sachsin analyytikot katsovat, että jos sijoittajat alkavat hajauttaa enemmän Yhdysvaltain velkakirjoista kultaan, kullan hinta voi singahtaa jopa 5 000 dollariin ensi vuonna.
Kullan hinta on noussut tänä vuonna jo lähes 40 prosenttia.
Tämä skenaario toteutuu jopa siinäkin tapauksessa, että vain prosentti yksityisesti omistetusta USA:n valtionvelasta siirtyisi kultaan.
Pankin analyysissa korostetaan, että keskustelut keskuspankin itsenäisyyttä vastaan synnyttävät pelkoa korkeammasta inflaatiosta, heikommista osakemarkkinoista ja dollarin aseman rapautumisesta reservivaluuttana. Näitä riskejä vastaan sijoittajat voivat hakeutua erityisesti jalometalleihin ja muihin raaka-aineisiin.
Goldman Sachs pitää kultaa vahvimpana suosituksenaan.
Tämänhetkinen markkinoiden perusskenaario ennustaa kullan hinnan nousevan neljään tuhanteen dollariin vuoden 2026 puoliväliin mennessä, mutta markkinoilla nähdään jo rohkeampiakin näkemyksiä.
JPMorganin arvio kulkee samoilla linjoilla neljän tuhannen dollarin kanssa, mutta riskiskenaariossa hintahuippu voi kohoaa reilusti yli tämän, jopa viiteentuhanteen.
Dollarin asema horjuu
Saman analyysin mukaan geopoliittisten jännitteiden kiristyminen ruokkisi myös raaka-aineiden, kuten kuparin ja amerikkalaisen maakaasun, hintojen nousua. Suurimmat raaka-ainekeskittymät sijaitsevat yhä useammin epävakaissa geopoliittisissa ympäristöissä.
Keskuspankkien ja yksityisten sijoittajien kiinnostus kultaan kasvaa, kun omaisuusallokaatioita pohditaan uudesta näkökulmasta.
Kultaa pidetään varmana turvasatamana, kun talouden ja politiikan perustukset liikkuvat. Jos Yhdysvaltain keskuspankki menettää itsenäisyytensä, markkinoilla voi edessä olla uusi kultaryntäys.
Kullan kimallus kirkastuu myös geopolitiikan uuden asetalman vuoksi.
Dollarin asemaa kansainvälisenä reservivaluuttana uhkaa poliittinen epävarmuus ja Yhdysvaltojen talouden kasvavat haasteet. Epävakaat talous- ja kauppapoliittiset ratkaisut, keskuspankin riippumattomuuteen kohdistuvat paineet ja velkaongelmat ovat heikentäneet luottamusta dollarin vakauteen.
Jos usko dollarin pysyvyyteen horjuu, kansainväliset sijoittajat hakeutuvat entistä enemmän vaihtoehtoisiin turvasatamiin, erityisesti kultaan.
Dollarilla ja kullalla on vahva käänteinen korrelaatio. Heikentyvä dollari tekee kullasta houkuttelevampaa ja halvempaa kansainvälisille ostajille, mikä lisää kysyntää ja nostaa hintaa. Sijoittajat hakevat kultaa erityisesti suojaksi inflaatiota ja valuuttariskejä vastaan, kun dollarin arvo ja globaali rooli joutuvat epäilyksen alaisiksi.
Tästä syystä epäluottamus dollariin – etenkin tilanteessa, jossa Fedin riippumattomuus kärsii, voi johtaa huomattavaan kullan kysynnän ja hinnan nousuun.
Kehittyvien talouksien keskuspankit kasvattavat kultavarantoja
Viime kuukausina useat keskuspankit erityisesti kehittyvissä talouksissa ovat jatkaneet kultavarantojen kasvattamista, vaikka hinnat ovat korkealla.
Esimerkiksi Puolan keskuspankki on ollut vuoden 2025 merkittävin ostaja, lisäten 67 tonnia kultaa alkuvuonna. Azerbaidžan ja Kazakstan ovat myös olleet aktiivisia ostajia. Azerbaidžan on hankkinut yli 26 tonnia ja Kazakstan 25 tonnia vuoden alusta.
Maailmanpolitiikassa yhä suuremmaksi voimaksi nouseva Kiina on ostanut kultaa yhdeksän perättäistä kuukautta, lisäten 36 tonnia. Turkki sekä Tšekki ovat jatkaneet pitkää ostoputkea: Turkilla on 26 ja Tšekillä jo 29 peräkkäistä kuukautta uusia kultahankintoja.
Keskuspankkien kultavarannon kasvun taustalla on erityisesti geopoliittinen epävarmuus, tarve hajauttaa reservit pois dollarista sekä inflaatiolta suojautuminen.
Moni nouseva talous hakee lisää taloudellista itsenäisyyttä ja vakaampaa sijoituskohdetta. Kulta koetaan riskittömäksi ja itsenäiseksi omaisuudeksi, joka kestää poliittisen ja taloudellisen myllerryksen sekä suojaa valuuttakurssien ja inflaation vaihteluilta.
Tämän vuoksi keskuspankkien ostot todennäköisesti jatkuvat, vaikka meno olisi hieman maltillistunut verrattuna aiempiin vuosiin.
Lue myös tämä: Sama kultakoru, eri hinta – vertailussa yksi liike selvä ykkönen
