Riski koronapandemian pitkäaikaisista talousvaikutuksista on kasvanut.
10 vuotta sitten alkanut finanssikriisi oli maailmanlaajuinen pankki- ja rahoituskriisi, jonka taustalla oli useita tekijöitä, kuten heppoisin perustein myönnetyt subrime-lainat, riskien arvopaperistaminen, alhaisen korkotason synnyttämä asuntokupla sekä liikepankkien sijoitukset johdannaisiin velkavivulla.
Koronakriisi on monessa mielessä erilainen kriisi kuin mitä finansskriisi oli. Koronapandemian aiheuttamat rajoittamistoimet saattavat kuitenkin syöstä Suomen talouden jopa rajumpaan syöksyyn kuin mitä finanssikriisin seurauksena tapahtui.
Koronavirustartuntoja on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan maailmalla on todettu nyt yhteensä yli 1,5 miljoonaa koronatartuntaa. Tautiin on kuollut noin 93 000 ihmistä.
Euroopassa on todettu yhteensä jo yli 800 000 koronavirustapausta ja yli 66 000 tautiin liittyvää kuolemaa. Pohjoismaissa on raportoitu yhteensä yli 25 000 tapausta.
Suomessa koronatapauksia on suhteessa väestöön selvästi vähemmän kuin muissa pohjoismaissa, mikä näkyy yllä olevasta kuvaajasta. Suomen väestöön suhteutettuna tapausmäärien ilmaantuvuus on 53 tapausta 100 000 asukasta kohden. Tautiin on kuollut Suomessa 49 ihmistä.
Monet Euroopan maat ovat sulkeneet rajojaan ja asettaneet laajoja rajoitteita liikkumiseen ja julkisen ja yksityisen sektorin toimintaan. Suomessa vallitsee koronavirustilanteen vuoksi poikkeusolot. Maan hallitus on linjannut toimenpiteitä, joilla pyritään estämään uusia koronavirustartuntoja ja hidastamaan epidemian leviämistä Uudeltamaalta muualle Suomeen.
Edessä yritysten konkursseja ja maksuvaikeuksia
Poikkeusolot hidastavat pandemian leviämistä, mutta asettavat raskaan painolastin Suomen kansantaloudelle. Koronakriisin tuomat vaikeudet kuitenkin vaihtelevat toimialoittain, ja erityisesti palvelutoimialoilla tilanne on paikoittain kriittinen.
Esimerkiksi Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry varoittaa, että sen ”koronabarometrin” mukaan lähes viidennes kuljetusyrittäjistä pitää konkurssia todennäköisenä tai varmana. Koko maan yritysmäärään suhteutettuna ennusteet uhkaavat toteutuessaan tavaraliikenteemme palvelukykyä.
Koronakriisin tuomat vaikeudet ravintola- ja matkailualan työllisyyteen ovat massiivisia. Matkailu- ja ravintoalan yrittäjiä ja työnantajia edustavan MaRa ry:n mukaan koronakriisi on iskenyt ennen näkemättömällä tavalla matkailu- ja ravintolan yrityksiin.
Järjestön mukaan kysyntä on hiipunut kaikilla MaRan edustamilla toimialoilla. Eniten ovat MaRa:n mukaan kärsineet kongressi- ja tapahtumatoimialan yritykset, joiden myynnistä on kadonnut lähes 100 prosenttia sen jälkeen, kun hallitus viime viikolla kielsi yli 500 henkilön kokoontumiset.
Talouskriisi vaarana pitkittyä
Riski koronakriisin pidempiaikaisista talousvaikutuksista on viime viikkoina kasvanut, arvioivat Suomen Pankin asiantuntijat artikkelissaan.
Suomen Pankin mukaan yrityksille suunnatut lukuisat kyselyt paljastavat, että valtaosalle yrityksille koronatilanteesta on koitumassa huomattavia tappioita. Useilla yrityksillä on jo maksuvaikeuksia, konkurssiuhka on lisääntynyt sekä yleinen rahoitustilanne on heikentynyt.
Suomen Pankin asiantuntijoiden mukaan yritysten ongelmat heijastuvat nopeasti työllisyyteen. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreiden tietojen mukaan koronavirustilanteen vuoksi käynnistyneiden YT-neuvottelujen piirissä on tällä hetkellä pitkälti yli 300 000 henkilöä.
Koronakriisin kesto vaikuttaa olennaisesti siihen, kuinka moni näistä henkilöistä päätyy lopulta lomautetuksi tai pysyvästi irtisanotuksi. Lopputulos riippuu myös kriisin lievittämiseen tähtäävistä politiikkatoimista, Suomen Pankki arvioi.
Koronapandemian talousvaikutukset ovat hyvin laaja-alaisia, ja ne alkavat näkyä vaiheittain. Suomen Pankin mukaan ensimmäisessä vaiheessa sairastumisaallon aiheuttamat häiriöt tuotantoketjuissa sekä kuolemantapaukset lisäävät kotitalouksien ja yritysten kokemaa epävarmuutta. Epävarmuus puolestaan johtaa kulutuksen ja investointien laskuun.
Sen jälkeen kysynnän voimakas supistuminen tyrehdyttää yritysten kassavirtaa ja aiheuttaa yrityksille maksuvaikeuksia. Seurauksena on se, että yritykset joutuvat lomauttamaan ja irtisanomaan henkilöstöään, mikä lisää voimakkaasti työttömyyttä. Työttömyyden kasvu aiheuttaa sen, että työllisten ja kotitalouksien tulot laskevat merkittävästi, mikä heikentää kysyntää entisestään ja lisää epävarmuutta.
Pandemian suurimmat makrotaloudelliset kustannukset syntyvät kuitenkin rajoitustoimista, joita joudutaan asettamaan terveyskriisin ratkaisemiseksi, SP:n asiantuntijat varoittavat. Väliaikainen taloudellisen toiminnan supistuminen 50 prosentilla kuukaudeksi ja 25 prosentilla kahdeksi kuukaudeksi pienentää koko vuoden kokonaistuotantoa lähes 10 prosentilla.
OECD:n alustavan arvion mukaan rajoitustoimien suora välitön vaikutus voisi leikata kokonaistuotannon tasoa 20–25 prosenttia monissa talouksissa rajoituksien astuessa voimaan, ja kotitalouksien kulutus voisi supistua jopa noin kolmanneksella. Suomessa kokonaistuotanto laskee OECD:n laskelmassa 22 prosenttia.
OECD:n laskelmien rajut muutokset ylittäisivät selvästi vuosien 2008–2009 maailmanlaajuisen finanssikriisin aikana koetut taloudelliset vaikutukset, SP:n asiantuntijat arvioivat. Lisäksi arvio pitää sisällään vain välittömät vaikutukset kunkin toimialan tuotantoon, eikä siinä oteta huomioon mahdollisia epäsuoria vaikutuksia.
Suomen pankin laskelmassa yhden kuukauden ajan voimassa olevat rajoitustoimet aiheuttavat välittömän tuotantotappion, joka vastaa 2,1 prosentin osuutta koko vuoden BKT:sta. Vastaavasti laskelman kahden kuukauden rajoitusten keston aiheuttama välitön tuotantotappio vastaa 1,4 prosentin osuutta koko vuoden BKT:sta.
