Kultaa pidetään turvasatamana, sillä kullan ja osakemarkkinoiden tuoton välinen korrelaatio on ollut historiallisesti matala.
Sijoittajan ei kannata kullan osalta kuitenkaan tuudittautua siihen, että kulta kallistuisi aina osakemarkkinoiden romahtaessa. Esimerkiksi finanssikriisin vuonna 2008 myös kullan hintakehityksessä nähtiin välillä laskua, vaikka kaiken kaikkiaan kulta oli sijoittajille erinomainen vaihtoehto osakkeisiin verrattuna. Myös tänä keväänä osakemarkkinoiden rumien laskupäivien aikana kultaa myytiin ahkerasti, kun sijoittajat tarvitsivat käteistä kattaakseen osakepositioidensa vakuusvajeita.
Hetkellisistä kullan hinnan notkahduksista huolimatta, sen kehitys on ollut kuluvana vuonna nouseva. Vahvan kehityksen taustalla on ollut erityisesti Fedin massiivinen rahapoliittinen elvytys. Sen ansiosta kullan hinta on kallistunut tänä vuonna 13,35 prosenttia (tilanne 28.5.2020).
Kullan ja osakemarkkinoiden välisen kehityksen lisäksi sijoittajia kiinnostaa kullan ja muiden omaisuusluokkien välinen suhde. Niistä dollarin ja kullan välinen kehitys on keskeinen, sillä dollari oli pitkään sidottu kullan hintaan. Viime vuosikymmeninä dollarilla ja kullalla on ollut käänteinen suhde hinnan kehityksen osalta. Näin ollen dollarin heikentyminen on yleensä nostanut kullan hintaa ja toisinpäin.
Muutokset korkotasossa ovat olleet myös tärkeä kullan hintakehitykseen vaikuttava ajuri. Korkotason noustessa, kullan hinta on historian saatossa yleensä laskenut. Tämä johtuu siitä, että kultaan sijoittava ei pääse nauttimaan sijoitusaikana monien muiden sijoituskohteiden tavoin kassavirrasta, kuten osingoista tai kupongeista. Näin ollen korkotason noustessa, joukkolainoista ja muista korkotuotteista tulee ennen pitkää kultaa houkuttelevampi sijoituskohde.
Keskeisistä omaisuusluokista on tärkeä lisäksi huomioida, että kullan hinnan ja asuntojen hintakehityksen välillä ei ole havaittu selvää riippuvuutta, vaikka ne kumpikin ovat reaaliomaisuutta ja tuovat inflaatiosuojaa.
Kaiken kaikkiaan kultaa kannattaa omistaa lähinnä sen tuoman hajautushyödyn ansiosta, sillä viimeisten vuosikymmenten aikana sen tuotto on jäänyt jälkeen sekä osakkeille että yrityslainoille. Yhdysvaltain Dow Jones (DJIA) -indeksin tuotto on ollut viimeisen 30 vuoden aikana 800 prosenttia, kun samalla aikavälillä kullan hinta on kallistunut noin 280 prosenttia. Vastaavasti yrityslainoilla on päästy viimeisen 30 vuoden aikana 450 prosentin tuottoon.
