Kullan tämän hetken markkina-arvo on huomattavasti todellista arvoa alhaisempi, väittää hedgerahastopomo ja suursijoittaja Paul Singer.
Paul Singer on amerikkalainen sijoittaja, monimiljonääri ja hedgerahasto Elliott Managementin johtaja, jonka nettovarallisuus on Forbes-lehden mukaan 3,5 miljardia dollaria. Hän on republikaanipuolueen jäsen, joka vastustaa rikkaiden verokorotuksia ja tukee seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Forbes kuvailee Singeriä yhdeksi fiksuimmista ja kovimmista hedgerahastojen salkunhoitajista.
Huhtikuussa Singer varoitti, että osakemarkkinat tulevat romahtamaan peräti 50 prosenttia helmikuun huipustaan. Toistaiseksi näin ei ole kuitenkaan käynyt, vaan esimerkiksi S&P 500 -osakeindeksi romahti syvimmillään 35 prosenttia helmikuun huipusta. Singerin mukaan Yhdysvallat on kohtaamassa suurinta lamaa sitten 30-luvun syvän talouskriisin.
Kuten aina, ammattisijoittajat löytävät tilanteessa kuin tilanteessa otollisia sijoituskohteita. Paul Singer ei tee tästä poikkeusta.
Financial Timesin mukaan suuret hedgerahastot ostavat nyt kultaa. Näiden joukossa on myös Singerin Elliott Management. FT:n mukaan hedgerahastojen mielenkiinto kultaa kohtaan johtuu siitä, että keskuspankkien massiivinen elvytys lisää likviditeettiä markkinoilla ja se puolestaan johtaa rahan arvon laskuun eli inflaatioon.
Onko kulta nyt alehinnoissa?
Perinteisesti kultaan sijoittamisen tärkeimmäksi perusteluksi mainitaan juuri suojautuminen inflaatiota vastaan. Financial Timesin mukaan inflaatiosuoja on nyt suurten hedgerahastojen motiivi kultapositioiden kasvattamisessa.
Singerin mukaan kulta on nyt ”yksi aliarvostetuimmista” omaisuuslajeista tällä hetkellä. Kullan todellinen arvo on hedgerahastopomon mielestä moninkertainen nykyiseen markkinahintaan verrattuna. Tällä hetkellä kultafutuurien hinta on hieman alle 1690 dollaria.
Singerin mukaan tämä kullan aliarvostus johtuu rahan valtavasta arvonalentumisesta keskuspankkien vuoksi. Kulta on siis suoja keskuspankkien löysää rahapolitiikkaa vastaan.
Kulta on paitsi suoja inflaatiota vastaan myös turvasatamakohde epävarmoina aikoina. Vaikka turvasatamakohteiden on todettu tuottavan epävarmoina aikoina paremmin kuin osakemarkkinat, kulta on hyvin spekulatiivinen sijoituskohde eikä sen arvo ei liity kovinkaan läheisesti sen fyysiseen käyttöön.
Kulta sinällään ei siis tuota sijoittajalle mitään, eikä se ei tarjoa merkittävää taloudellista hyötyä tai positiivista kassavirtaa. Siksi sen arvonmuutos on aina puhtaasti spekulatiivista.
Onko kulta turvasatama?
Kultasijoitukset ovat olleet myös huomattavasti riskisempiä mitä osakesijoitukset. Esimerkiksi SPDR Gold Shares -indeksirahaston tuotto on vaihdellut +12 prosentin ja -20 prosentin välissä. Haarukka on suuri, jos sitä verrataan vaikkapa S&P500-osakeindeksin tuottovaihteluun, mikä on ollut keskimäärin +3 prosentin ja +23 prosentin välissä.
GoldSilver-sivusto selvitti vuonna 2018, miten kulta on tuottanut niinä aikoina, jolloin osakemarkkinat sukeltavat. Sivusto tarkasteli kahdeksaa syvintä Yhdysvaltojen S&P 500 -osakeindeksi kurssiromahdusta viimeisen 40 vuoden ajalta. Laskumarkkinoiden ajalta sivusto laski kullan ja hopean tuottohistorian kultakin laskumarkkinalta erikseen.
Hopea osoittautui kehnoksi turvasatamaksi, sillä sen tuotot olivat vuosien 2007 – 2009 osakemarkkinoiden romahduksen aikaa lukuun ottamatta aina negatiivinen. Hopean tuottohistoria kulkee siis samaan suuntaan kuin osakkeidenkin.
Kullan tuotot sen sijaan olivat kahta osakemarkkinoiden laskun ajanjaksoa lukuun ottamatta positiivisia kaikilla laskumarkkinoilla. Vuosien 1976 – 1978 osakemarkkinoiden laskussa kulta tuotti peräti 53,8 prosenttia.
Mikään takuuvarma turvasatama kulta siis ei kuitenkaan ole. Tarkastelun perusteella joka neljännessä osakeromahduksessa kulta ei suojannut sijoitussalkkua.
Alla olevalla videolla Paul Singer kertoo sijoitusstrategiastaan.
