Suomen Yrittäjien pääekonomisti ei sulata listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotukseen liittyvää kritiikkiä.
Tampereen yliopiston akatemiatutkija Hannu Kuusela ja Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér ottivat Helsingin Sanomien Vieraskynässä kantaa koronakriisin aiheuttamien talousvaikeuksien ratkaisuun.
Kuusela ja Finér esittävät, että verojärjestelmän korjaus raivaisi tietä ulos kriisistä. Heidän mukaan suurituloisimpien pitäisi kantaa koronavirusepidemian aiheuttamaa verotaakkaa maksukykynsä mukaisesti.
Kuusela ja Finér pitävät listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta epäkohtana.
”Se mahdollistaa varakkaimmille ja hyvätuloisimmille osinkotulojen nostamisen jopa 75-prosenttisesti verovapaana.”
Kuuselan ja Finérin mukaan veropohjan tiivistäminen ja pääomatuloverotuksen progression lisääminen auttaisivat jakamaan epidemian kustannuksia oikeudenmukaisesti.
Suomessa yrittäjä ei voi saada yrityksestään varoja kokonaan verovapaana, muistuttaa Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen Kauppalehden blogissaan. Osinkotuloista yrittäjä on maksanut 20 prosenttia veroa ennen kuin varoja voi jakaa eteenpäin.
Kuismanen muistuttaa, että osinkoverotuksen huojennuksessa on kyse kahdenkertaisen verotuksen huojentamisesta. Maksetuista osingoista on verotettu ensin yrityksen tasolla ja sitten toiseen kertaan omistajan tasolla.
”Tämä ei ole suomalainen erikoisuus, ja usein tarkoituksenhakuisesti jätetään huomiotta yhtiön ja sen omistajan verotuksen kokonaisuus. Näin annetaan kuva, että varoja voisi nostaa kokonaan verovapaasti”, Kuismanen toteaa.
Lisäksi listaamattomien yhtiöiden huojennettu osinko edellyttää, että yritykselle on kertynyt nettovarallisuutta.
”Jotta 150 000 euroa olisi mahdollista jakaa huojennettuna osinkona, nettovarallisuuden tulee olla 1 875 000 euroa. On muodikasta todeta, että yrittäjä voi nostaa verovapaasti jopa 112 500 euroa. Mainitsematta jää, että summasta on maksettu yhteisöveroa 22 500 euroa, ja lisäksi yritykset muun muassa tilittävät arvonlisäveroja, pidättävät ennakkoveroja, maksavat työnantajamaksuja ja niin edelleen.”
Kuismasen mukaan väite, että osingot listaamattomista yhtiöistä ovat verotuki vain suurituloisimmille yrittäjille, on outo.
”Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristäminen satuttaisi pienyrityksiä, sillä niitä on suomalaisyhtiöistä suurin osa. Yritykset, jotka kykenevät maksamaan määrältään isoja osinkoja omistajilleen, ovat menestyneet ja maksaneet muun muassa yhteisöveroa huomattavia summia. Ne ovat merkittäviä työllistäjiä”, Kuismanen toteaa.
Listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verokohtelu määräytyy yhtiön osakkeille lasketun matemaattisen arvon perusteella.
Osingosta, joka vastaa enintään 8,0 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta, on 25 prosenttia veronalaista pääomatuloa. Tällöin osinkoa voi yksi henkilö saada vuodessa enintään 150 000 euroa, jonka osinkovero on 7,5 prosenttia. Sen ylittävästä osingosta veronalaista pääomatuloa on 85 prosenttia.
Suomessa on yleistä, että esim. lääkärikeskuksen palveluksessa oleva lääkäri perustaa firman tai lähtee sellaiseen osakkaaksi pelkästään alentaakseen verotustaan. Tällainen toiminta ei lisää työllisyyttä vaan jättää veroja pienempituloisten maksettavaksi. Kyseessä on sinänsä laillinen verovälttely, jossa hyödynnetään lainsäädäntöön jätettyjä porsaanreikiä.