Pörssisäätiön kansalaiskysely ennakoi, että osakesijoittaminen on yleistymässä vauhdilla.
Pörssisäätiön uuden kansalaiskyselyn mukaan enemmistö suomalaisista on kiinnostunut osakesijoittamisesta. Kyselyyn vastanneista 51 prosenttia kertoo olevansa erittäin tai jossain määrin kiinnostunut sijoittamaan osakkeisiin. Vain 19 prosenttia ilmoittaa, että ei ole lainkaan kiinnostunut osakesijoittamisesta.
Tuloksista voi tulkita, että osakesijoittaminen on yleistymässä vauhdilla. Tällä haavaa hieman yli miljoona suomalaista eli 18 prosenttia kansasta sijoittaa osakkeisiin.
”Suomalaiset ovat hyviä säästämään, sillä kotitalouksilla on talletustileillä yli 110 miljardia euroa. Laaja kiinnostus osakesijoittamiseen kertoo siitä, että säästöille halutaan entistä useammin myös tuottoja osakemarkkinoilta”, Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri arvioi.
Osakesijoittaminen kiinnostaa laajaa keskiluokkaa ja etenkin perheellisiä. Kolmen tai neljän hengen taloudessa asuvat olivat kyselyssä muita kiinnostuneempia osakesijoittamisesta. Heistä 63–67 prosenttia vastaa, että on erittäin tai jossain määrin kiinnostunut sijoittamisesta.
Osakesijoittaminen ei ole vain varakkaiden puuhaa, vaikka kiinnostus kasvaa tulojen kasvaessa. Kun kotitalouden yhteenlasketut vuositulot ovat 40 000–70 000 euroa, vastaajista 53 prosenttia on erittäin tai jossain määrin kiinnostunut osakesijoittamisesta. Tuloryhmässä 70 000–100 000 euroa kiinnostuneita on 70 prosenttia ja yli 100 000 euron tuloryhmässä 75 prosenttia.
Sijoittamisen yllättävä sukupolvenvaihdos
Osakesijoittamisessa näyttää tapahtuvan sukupolvenvaihdos, sillä nuoret ovat kiinnostuneempia sijoittamaan kuin ikääntyneemmät. Ikäryhmässä 51–65-vuotiaat jopa 28 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että ei ole lainkaan kiinnostunut osakesijoittamisesta.
”Tulos oli yllättävä, sillä osakesijoittaminen sopii kaikenikäisille, joilla on säästöjä. Pitkä aikajänne auttaa tavoittelemaan parempia tuottoja, mutta nyrkkisääntönä jo kymmenen vuoden sijoitusaika sopii osakesijoittamiseen”, Lounasmeri sanoo.
Pörssisäätiön tilastojen mukaan suomalaiset sijoittavat mielellään markkina-arvoltaan suuriin yhtiöihin, jotka jakavat hyvin osinkoja. Sijoittajat pitävät usein kuluttajabrändeistä, koska niiden liiketoiminta on tuttua.
Osinkoyhtiöiden ryhmä korostuu kansanosakkeiden listauksen kärjessä: sekä ykköstilaa pitävä Nordea että kakkosena oleva Fortum tunnetaan hyvistä osingoistaan. Nordea on ollut kansanosakkeiden kärjessä siitä saakka, kun yhtiö syksyllä 2018 muutti pääkonttorinsa ja listauspaikkansa Ruotsista takaisin Suomeen.
Kolmantena listalla on teknologiayhtiö Nokia, joka piti ennen vuotta 2018 pitkään listan kärkipaikkaa. Nokian laajan omistajakunnan taustalla ovat muiden muassa yhtiön työntekijöilleen aikanaan suuntaamat osake- ja optio-ohjelmat.
Tavallisilla sijoittajilla on jo nyt huomattava merkitys Helsingin pörssissä ja talouden kokonaiskuvassa. Osakesijoittajat ovat ratkaisevassa roolissa, kun yritykset hakevat rahoitusta kasvulleen – listautumisannilla tai muilla järjestelyillä.
Osakesijoittajat voivat myös vaikuttaa pörssiyritysten tärkeimpiin päätöksiin esimerkiksi yhtiökokouksissa.
”Mitä useampi sijoittaa osakkeisiin, sitä paremmat mahdollisuudet suomalaisilla on vaurastua ja yrityksillä kasvaa. Siksi kansankapitalismin edistäminen on erottamaton osa talouskasvua tavoittelevaa talouspolitiikkaa”, korostaa Lounasmeri.
Osinkoverotus vaatii korjaamista
Pörssisäätiö on ehdottanut muutosta Suomen osinkoverotukseen. Suomessa on kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellinen osinkoveromalli, jossa listattujen yhtiöiden osinkoverotus on korkeampaa kuin listaamattomien yhtiöiden. Järjestön mielestä osinkoverotuksen ei tule luoda listautumiskynnystä.
Pörssisäätiön ajama neutraali osinkoveromalli tarkoittaisi sitä, että kaikkien yritysten jakamia osinkoja verotettaisiin samalla tavalla.
Mikäli listaamattomien yritysten osinkoverotusta kiristetään, tulisi tästä saatava tuotto käyttää Pörssisäätiön mallissa osinkoverojärjestelmän muuttamiseksi neutraaliksi eli käytännössä pörssiosinkojen veroprosentin alentamiseen.
Järjestelmän muuttaminen neutraaliksi kannustaisi listaamattomien yritysten omistajia listaamaan yhtiönsä pörssiin. Lisäksi veromuutos kannustaisi yhä useampia tavallisia sijoittajia sijoittamaan kotimaisiin pörssiyhtiöihin.
Tällä hetkellä pörssiosingot ovat 85 prosenttisesti pääomatuloveron alaisia ja listaamattomien yritysten osingot ovat nettovarallisuussäännön alle kuuluvalta osin 25 prosenttisesti pääomatuloveron alaisia. Neutraalissa veromallissa nettovarallisuusvertailua ei enää tehtäisi, vaan kaikki osingot olisivat pääomatuloveron alaisia.
Tällöin veronalainen osuus olisi korkeintaan 70 prosenttia. Tämä vastaa pörssiosinkojen aikaisempaa verokohtelua – pörssiosingot olivat aiemmin 70 prosenttisesti pääomatuloveronalaisia ennen kuin prosentti korotettiin 85:eeen.
Villi idea: Osakesäästötili vastasyntyneille
Pörssisäätiö on ehdottanut osakesäästötiliin uudistuksia, jotka ovat fiskaalisilta vaikutuksiltaan vähäisiä. Siirtymää valtiokapitalismista kansankapitalismiin voidaan edistää tehokkaasti myös lapsen osakesäästötilillä, jonka toteuttamista hallitus ohjelmansa mukaan paraikaa selvittää.
Pörssisäätiön ehdottama lapsen osakesäästötili ei tarkoita osakesäästötilin avaamista lapselle. Lapsen osakesäästötili vaatii uutta lainsäädäntöä.
Tili voitaisiin avata jokaiselle vastasyntyneelle, joten sen saisivat kaikki lapset, jotka saavat äitiyspakkauksen. Tilin avaisi valtio, joka tekisi tilille myös pesämunatalletuksen.
Sijoituskohteet voi valita valtio, jos halutaan varmistaa, että yhdenkään lapsen rahat eivät jää tilille makaamaan. Vaihtoehtoisesti valtio voi siirtää tileille omistuksessaan olevia pörssiosakkeita pesämunasijoituksena.
Pörssisäätiön ehdottamalla lapsen osakesäästötilillä voisi tehdä sijoituksia pörssiosakkeisiin. Lisäksi sijoituskohteisiin voidaan ottaa mukaan kuluiltaan edulliset osakeindeksirahastot, jotka sijoittavat pörssiosakkeisiin.
