Talouden trendit

Miten Yhdysvaltain markkinat reagoivat levottomuuksiin?

Levottomuudet eivät ole vielä horjuttaneet markkinoita, eikä aikaisempien levottomuuksien perusteella tilanteen uskota muuttuvan.

Tummaihoisen George Floydin kuoleminen pidätyksen yhteydessä viime viikon maanantaina laukaisi Yhdysvalloissa historiallisen suuret levottomuudet. Tummaihoisten syrjintää vastustavista mielenosoituksista alkaneet protestit ovat viikonlopun ja alkuviikon aikana muuttuneet paikoin väkivaltaisiksi useissa Yhdysvaltain suurkaupungeissa. Asiasta uutisoivat muun muassa CNBC ja Fortune.

Levottomuudet ovat monissa kaupungeissa olleet pahimpia sitten vuoden 1968, jolloin kansalaisoikeusaktivisti Martin Luther Kingin murha synnytti maassa laajamittaisia levottomuuksia. Useissa Yhdysvaltain suurkaupungeissa on julistettu yöllisiä ulkonaliikkumiskieltoja ja toistakymmentä osavaltiota on kutsunut kansalliskaartin hillitsemään levottomuuksia.

Yhdysvaltain levottomasta tilanteesta huolimatta maan osakemarkkinat eivät ole ainakaan vielä juurikaan reagoineet tilanteeseen. Yhdysvaltain tärkeimmät indeksit olivat sekä maanantaina että tiistaina lievässä nousussa.

Reaktiot olleet samanlaisia aikaisemminkin

Historiallisesti tarkastellen Yhdysvaltain osakemarkkinoiden vaisu reaktio suuriin mellakoihin ei ole mitenkään poikkeuksellista, sillä Yhdysvaltain markkinat eivät ole aikaisemminkaan juuri välittäneet maan sisäisistä levottomuuksista.  

Esimerkiksi Martin Luther Kingin murhaa seuranneena kaupankäyntipäivänä huhtikuussa 1968 osakekurssit laskivat Yhdysvalloissa vain noin 0,5 prosenttia. Murhaa seuranneista laajoista mellakoista huolimatta pörssikurssit olivat jo viikon päästä nousseet 3,5 prosenttia murhaa edeltäneeseen aikaan verrattuna. Tummaihoisen moottoripyöräilijä Rodney Kingin pidätyksen yhteydessä tapahtunutta pahoinpitelyä seuranneiden Los Angelesin suurten mellakoiden yhteydessä keväällä 1992 osakekurssit käyttäytyivät samankaltaisesti: esimerkiksi S&P 500 -indeksi pysyi levottomuuksien pahimman vaiheen yli likimain samana.

Ilmiö on toistunut samanlaisena myös viime vuosina. Niin ikään tummaihoisen Michael Brownin kuoltua poliisin luoteihin elokuussa 2014 markkinat tippuivat levottomuuksien kahtena ensimmäisenä päivänä yhteensä alle 0,2 prosenttia. Levottomuuksien lopulla osakemarkkinat olivat jo kääntyneet lähes 2,9 prosentin nousuun verrattuna Brownin kuolemaa edeltäneeseen aikaan.

Historian perusteella vaikuttaisi siis siltä, etteivät uudetkaan levottomuudet todennäköisesti tule aiheuttamaan suuria heilahteluja Yhdysvaltain osakemarkkinoilla. Samaa mieltä ovat olleet myös CNBC:n ja Fortunen haastattelemat analyytikot.

CNBC:n haastattelema politiikkaan erikoistunut analyytikko Tina Fordham arvioi, että markkinat uskovat levottomuuksien päättyvän ennen niiden riistäytymistä käsistä. Fordham myös muistutti, että vuoden 1968 levottomuudet olivat huomattavasti uusimpia mellakoita väkivaltaisempia, mutta silti niilläkään ei ollut merkittävää vaikutusta osakemarkkinoihin. Myös Fortunen haastattelema David Trainer painotti, kuinka historiallisesti tarkastellen levottomuuksilla on ollut hyvin vähän vaikutusta markkinoihin pidemmällä tähtäimellä.

Markkinoiden huomio on muualla

Vaikka Yhdysvaltain levottomuudet eivät ole juurikaan heilauttaneet markkinoita, pyörii Yhdysvaltain osakemarkkinoiden ympärillä tällä hetkellä paljon muitakin avoimia kysymyksiä.  

Yhdysvalloissa on alettu Euroopan tapaan purkamaan asteittain koronaan liittyviä rajoituksia. Toukokuun lopulta lähtien kaikki osavaltiot ovat rajoitusten lisäämisen sijaan alkaneet hiljalleen purkamaan niitä. Tämä on herättänyt markkinoilla huolta koronaviruksen mahdollisesta toisesta aallosta.

Koronaviruksen suorien vaikutusten lisäksi Yhdysvaltain markkinat jännittävät tällä hetkellä sitä, miten maan työttömyysluvut lähtevät kehittymään koronarajoitusten purkamisen jälkeen. Maan työttömyysluvut ovat rikkoneet koronakriisin aikana kaikki aikaisemmat ennätykset.

Koronan lisäksi omat haasteensa asettavat Kiinan ja Yhdysvaltain kireät välit, jotka ovat Hongkongin hankalan tilanteen vuoksi jälleen tulehtumassa. Bloombergin tietojen mukaan Kiina olisi kieltänyt valtionyhtiöitään ostamasta Yhdysvalloista tiettyjä maataloustuotteita, kuten soijapapuja, puuvillaa ja maissia. Bloombergin tietojen mukaan kieltoja alettiin asettamaan pian sen jälkeen, kun presidentti Donald Trump kritisoi Kiinan kiristyvää otetta Hongkongin itsehallintoalueesta.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

Tutustu sisältömarkinoinnin ja sisällöntuotannon ratkaisuihimme Salkkumedia Oy:n kotisivuilta.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös