Kauppasota on kuumentunut kahden maailman voimakkaimman valtion välillä.
Yhdysvallat on nostanut tuontitullit 54 prosentista 145 prosenttiin. Tasolle, jolla kaupankäynti on vain vaivoin mahdollista. Kiina on vastannut yhtälailla, ja aikoo taistella omien sanojensa mukaan loppuun saakka.
Tarvitseeko Kiina enemmän Yhdysvaltoja vai Yhdysvallat enemmän Kiinaa?
Maiden välisen kaupan arvo on 582 miljardia dollaria. Yhdysvallat vei Kiinaan tuotteita 144 miljardin dollarin edestä. Vertailun vuoksi Suomen koko viennin arvo on noin 115 miljardia euroa. Yhdysvallat on Kiinan suurin kauppakumppani ja noin 15 prosenttia sen viennistä menee Yhdysvaltoihin.
Wall Street Journalin mukaan Kiinan osuus Yhdysvaltain tavaratuonnista oli 13 prosenttia. Kun Yhdysvaltain hintataso on noussut 24 prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana, tullien ja kiinalaistuotteiden poissaolo voi rasittaa amerikkalaista kuluttajaa entisestään.
Kiina tuo Yhdysvalloista eniten maataloustuotteita, öljyä ja kaasua sekä lääkkeitä. Vasta neljäntenä ovat puolijohteet, joille Kiinan on vaikea löytää korvaajia.
Yhdysvallat katkaisee toimitusketjut
Kiina on pinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurin valtio Venäjän ja Kanadan jälkeen. Yhdysvallat on neljänneksi suurin, vain Suomen verran Kiinaa pienempi.
Kiinan asukasluku on yli 1,4 miljardia. Se ei ole väkiluvultaan enää maailman suurin, vaan Intia ohitti Kiinan väkiluvultaan suurimpana valtiona vuonna 2023. Goldman Sachs arvioi, että Yhdysvaltain markkinoille suuntautuva tehdastuotanto työllistää Kiinassa 10-20 miljoonaa kiinalaista. Yhdysvaltain väkiluku on 330 miljoonaa. Pelkästään väkiluku kielii siitä, ettei Yhdysvalloilla ole riittävästi oikeanlaista työvoimaa
Kiinan kasvava ongelma on sen väestön ikääntyminen ja supistuminen. Yhdysvalloilla ei puolestaan ole sellaista työvoimareserviä, joka pystyisi tarttumaan massatuotantoon, jos yritykset perustaisivat Yhdysvaltoihin uusia tehtaita presidentti Donald Trumpin haaveilemalla tavalla.
Tyypillisin tapa verrata kansantalouksia on bruttokansantuote. Absoluuttisesti mitattuna Yhdysvaltain bruttokansantuote oli vuonna 2024 29 biljoonaa ja Kiinan 18 biljoonaa. Yhdysvalloissa lähes kaikki on kuitenkin kalliimpaa. Ostovoimakorjattuna Kiinan bruttokansantuote on selkeästi Yhdysvaltoja suurempi, 37 biljoonaa.
Asukasta kohden Kiinan bruttokansantuote on luonnollisesti huomattavasti alhaisempi, noin 14 000 dollaria, kun Yhdysvaltain vastaava luku on liki 90 000 dollaria. Suomen asukaskohtainen bruttokansantuote on noin 54 000 dollaria.
Yhdysvallat on monella tapaa riippuvainen toimitusketjuista Kiinassa. Maailmanpankin mukaan Kiinan teollisuustuotanto vastaa yli neljännestä koko maailman tuotannosta. Yhdysvaltain tuotanto on hieman yli puolet Kiinasta.
Kiinan valtava sisämarkkina on kärsinyt kiinteistökuplan puhkeamisesta, osakemarkkinoiden alakulosta ja kuluttajaluottamuksen puutteesta. Kotimainen kulutuskysyntä ei ole kasvanut toivotulla tavalla, ja kauppasota tulee todennäköisesti viivästyttämään talouden elpymistä.
Kiinan valtiontalouden alijäämän on arvioitu olevan 3-4 prosenttia, kun Yhdysvaltain liittovaltion alijäämä oli 6,4 prosenttia bruttokansantuotteesta viime vuonna.
Kiina dominoi lukuisia eri toimialoja. Kiina rakentaa 50 prosenttia maailman laivakapasiteetista ja se on maailman suurin autojen viejä. Ei ole siis yllättävää, että Trump haluaa palauttaa laivanrakennusta takaisin maahan ja moittii eurooppalaisia siitä, ettei Eurooppa “ota amerikkalaisia autoja”. Autoteollisuus on merkittävä työllistäjä, ja amerikkalaisyhtöt eivät ole Teslaa lukuunottamatta pysyneet teknologisen kehityksen aallonharjalla.
Kauppatullit ovat johtaneet molemminpuoliseen nokitteluun. Yhdysvallat on esimerkiksi asettanut uusia satamamaksuja niin kiinalaisille aluksille kuin Kiinassa valmistetuille aluksille.
Kiina puolestaan antoi määräyksen maan lentoyhtiöille keskeyttää amerikkalaisten Boeing-lentokoneiden toimitukset. Kiinalainen COMAC tarjoaa vaihtoehdon sekä Airbusin ja Boeingin suurille matkustajalentokoneille.
Liittolaisuudet olivat Yhdysvaltain vahvuus
Historiallisesti Yhdysvaltain vaikutusvalta on osin perustunut sen liittolaisuuksiin ja kumppanuuksiin maailmanlaajuisesti. Nykyhallinnon toimet ovat saaneet monet arvioimaan kumppanuutta uudelleen.
Samanaikaisesti Kiina on kasvattanut taloudellista vaikutusvaltaansa ja se on huomattavasti useamman maan suurin kauppakumppani kuin Yhdysvallat. Kiina on yli 120 maan suurin kauppakumppani.
Läntinen maailma on riippuvainen useista mineraaleista, joiden varannoista valtaosa sijaitsee Kiinassa. Puolet Yhdysvaltain tarvitsemista kriittisistä kaivannaisista toimittaa Kiina. Ennen kaikkea Kiina jalostaa 90 prosenttia kaikista harvinaisista maametalleista, joita tarvitaan niin kuluttajaelektroniikassa, energiatehokkaissa sähkömoottoreissa kuin hävittäjissä. F-35 hävittäjä tarvitsee 400 kiloa harvinaisia maametalleja.
Nyt Kiina rajoittaa harvinaisten maametallien vientiä Yhdysvaltoihin. Mielenkiintoisesti Kiinan presidentti Xin lähipiirillä on uutisoitu olevan merkittävä omistusosuus muun muassa harvinaisia maametalleja jalostavassa yhtiössä.
Kiinan ja Yhdysvaltain poliittisten järjestelmien on nähty olevan lähes toistensa vastakohtia. Yhdysvaltoja on pidetty demokratian esitaistelijana, ja se on koittanut viedä demokratiaa maailmalle lukuisissa hyökkäyssodissa usein yhdessä liittolaisten kanssa.
Maiden poliittiset järjestelmät ovat vauhdilla lähentymässä toisiaan. Yksi monista tullipolitiikan syiden tulkinnoista on ollut se, että Trump käyttää niitä valta-asemansa vahvistamiseksi.
Useat poliittiset kommentaattorit ovat huomauttaneet Yhdysvaltain liukuvan kohti autokraattista järjestelmää, jossa johtaja pyrkii määrätietoisesti hyötymään hallinnollisilla toimillaan. Trump on muun muassa ilmoittanut, ettei hallinto aio valvoa Corporate Transparency Actia ja Foreign Corrupt Practices Actia, jotka pyrkivät ehkäisemään esimerkiksi rahanpesua, verovälttelyä ja lahjontaa.
Kahden maan välisen suhteen varjona on lisäksi Taiwan, jota Kiina halajaa takaisin hallintaansa ja Yhdysvallat suojelee. Uhkakuvana on sotilaallinen konflikti. Kiina on kasvattanut asevoimiaan, mutta Yhdysvaltain 760 miljardin dollarin sotilasmenot jättää varjoonsa Kiinan 230 miljardin panostukset.
Kiinan armeija on miesvahvuudeltaan paljon Yhdysvaltoja suurempi, mutta sillä ei ole taistelukokemusta lähes puoleen vuosisataan. Yhdysvaltain ilma- ja merivoimat ovat kuitenkin avainroolissa saarivaltion mahdollisessa puolustamisessa.
Kiina on Yhdysvaltain suuri rahoittaja
Trump on kohdistanut erilaisia vaatimuksia maan yliopistoihin. Kohteena on ollut myös kuuluisa Harvardin yliopisto, joka ei ole taipunut hallinnon vaatimuksiin. Patenttien lukumäärällä mitattuna Kiina on nopeasti hypännyt akateemisesti Yhdysvaltain edelle. Vuonna 2020 kiinalaisille yhteisöille myönnettiin puoli miljoonaa patenttia. Viime vuonna määrä oli noin kaksi kertaa suurempi. Yhdysvalloissa myönnettiin viime vuonna alle 400 000 patenttia.
Kauppataseen ylijäämän turvin Kiina omistaa Yhdysvaltain keskuspankin ja Japanin jälkeen kolmanneksi eniten Yhdysvaltain joukkovelkakirjoja. Neljännes Yhdysvaltain kansallisesta velasta pitää uudelleen rahoittaa tämän vuoden aikana. Markkinoilla on spekuloitu, että ulkomaisten sijoittajien keskuudessa ei ole enää halukkuutta rahoittaa Yhdysvaltoja entiseen tapaan.
Eittämättä kauppasota satuttaa Kiinaa. Sen riippuvuus Yhdysvalloista on vähentynyt merkittävästi sitten Trumpin ensimmäisen kauden. Kiina on hiljalleen liikkunut arvoketjussa ylöspäin eikä sen kilpailukyvyn perusta enää ole halpa työvoima. Kiinalla on selkeästi perusteet haastaa Yhdysvallat, joka näkee sen pahimpana kilpailijanaan.
Kun muu maailma pyrkii tasapainoilemaan suhteissaan molempien maiden kanssa, Kiina todennäköisesti pystyy toimimaan pidemmällä tähtäimellä kuin Yhdysvaltain presidentin nelivuotinen toimikausi.
Molemmilla on valtavasti hävittävää, joten ratkaisu lopulta ja toivottavasti löytyy neuvottelupöydässä.
