Yhdysvaltojen lähes kaikille maailman maailman maille asettamat tuontitullit astuivat voimaan kello seitsemältä Suomen aikaa keskiviikkoaamuna.
Erityisen voimakkaasti tullit iskevät Kiinaan. Trump päätti lisätä Kiinaan ennestään kohdistuviin 20 prosenti tulleihin vielä 34 prosenttia lisää. Tällä viikolla Trump nosti Kiina-tulleja vielä uudella 50 prosentin tullilla, joten Kiinalle on langetettu 104 prosentin tullit.
Yhdysvaltojen tullipolitiikka on saanut Kiinan vastaamaan voimalla. Maa asettanut 34 prosentin vastatullit Yhdysvaltojen tuontituotteille, jotka astuvat voimaan 10. huhtikuuta.
Kiina lähettää Washingtonille selkeän viestin: se on täysin valmis kestämään kiihtyvän kauppasodan eikä suostu perääntymään. Yhdysvaltojen uudet tullimaksut kiinalaisille tuotteille ovat saaneet nopean vastareaktion. Tosin vielä viimeisimpään Trumpin asettamaan 50 prosentin lisätulliin Kiina ei ole vielä vastannut.
Lisäksi Kiina on kohdentanut vientirajoituksia harvinaisiin maametalleihin ja lisännyt useita amerikkalaisia yrityksiä epäluotettavien toimijoiden listalle, mikä vaikeuttaa niiden toimintaa maan markkinoilla.
Harvinaisten maametallien, kuten samariumin, gadoliniumin ja yttriumin, vientirajoitukset kohdistuvat nimenomaan Yhdysvaltoihin, mikä heikentää amerikkalaisen puolustus- ja huipputeknologiateollisuuden toimintakykyä.
Näiden metallien strateginen merkitys korostuu niiden käytössä huipputeknologiassa, puolustusteollisuudessa ja uusiutuvan energian alalla. Esimerkiksi terbiumia ja neodyymiä hyödynnetään sähköautoissa, tietokoneissa ja sotilaskäyttöön tarkoitetuissa järjestelmissä, mikä tekee niistä korvaamattomia länsimaiden teollisuudelle.
Maametallit ovat Kiinan valttikortti
Kiinan harvinaisten maametallien monopoliasema antaa sille merkittävää neuvotteluvoimaa.
Vaikka Kiina on aiemmin uhkaillut rajoituksilla, se ei ole täysin katkaissut vientiä – osin siksi, että länsimaat ovat alkaneet kehittää omia tuotantoketjujaan. Esimerkiksi Yhdysvallat, Japani ja Australia ovat lisänneet jalostuskapasiteettiaan, mutta Kiinan edulliset hinnat ja laajat tuotantoketjut pitävät sen edelleen hallitsevana toimijana.
Samalla Kiina on lisännyt 16 amerikkalaista yritystä vientikontrollilistalle ja nimennyt 11 yritystä epäluotettaviksi toimijoiksi – näihin kuuluvat esimerkiksi Skydio ja BRINC Drones, jotka ovat myyneet aseita Taiwanille.
Taloudellisesti Kiina on varautunut kriisiin kasvattamalla kultavarantojaan viidettä kuukautta peräkkäin, mikä vahvistaa sen kykyä hallita mahdollisia valuuttashokkeja.
Yhdysvaltain presidentti uhkasi maanantaina merkittävästi kiristää kauppasotaa maailman kahden suurimman talouden välillä asettamalla vielä uudet 50 prosentin tullit kiinalaisille tuontituotteille, ellei Peking poista vastatullejaan tiistaihin mennessä. Trump siis toteutti uhkauksensa.
Trump sanoi myös, että Kiinan ”pyytämät tapaamiset” Yhdysvaltojen kanssa perutaan.
Kiina aikoo vastata Trumpin uusimpaan tulliuhkaukseen, mikä kasvattaa riskin pitkittyneestä kauppasodasta maailman kahden suurimman talouden välillä.
”Yhdysvaltojen uhka tullien kiristämisestä Kiinaa kohtaan on virhe virheen päälle. Jos Yhdysvallat pitää kiinni linjastaan, Kiina taistelee loppuun saakka”, Kiinan kauppaministeriö totesi tiistaisessa lausunnossaan.
Kauppasodan vaikutukset alkavat näkyä molempien maiden talouksissa. Yhdysvaltojen petrokemian vienti Kiinaan, joka on kasvanut merkittävästi vuodesta 2018, voi kärsiä uusien tullien seurauksena. Kiinan talouskasvun ennustetaan hidastuvan jopa 0,7 prosenttiyksikköä vuonna 2025, mikäli tullien kiristyminen jatkuu.
Kiinan valtion media, kuten People’s Daily, korostaa kuitenkin maan sitoutumista vastustaa ulkoista painetta, viitaten klassiseen ilmaisuun: ”mitä enemmän painetta kohtaamme, sitä vahvemmiksi tulemme”. Tämä viestii siitä, että Kiina ei aio taipua – vaikka se ei sulje pois mahdollisuutta neuvotteluihin tulevaisuudessa.
Kiina antoi strategisen varoituslaukauksen – kyseessä on ”kestävyystaistelu”
Finanssitalo deVere Groupin toimitusjohtaja Nigel Green varoittaa sijoittajakirjeessään, että Pekingin viimeisimmät toimet osoittavat maan hallituksen valmistautuvan pitkittyneeseen taloudelliseen konfliktiin Yhdysvaltojen kanssa presidentti Trumpin johdolla.
Selvin merkki tästä tuli juanin kautta, joka on vaivihkaa heikentynyt – strateginen varoituslaukaus, jolla Kiina viestii, että jos sitä provosoidaan, se voi ja tulee käyttämään valuutan heikentämistä voimakkaana vastatoimena.
Kiinan viranomaiset ovat luvanneet lainoja markkinoiden vakauttamiseksi ja eri lähteiden mukaan harkinneet elvytyksen aikaistamista.
”Heikentyvä juan ei ole vain markkinavoimien seurausta; se on Pekingin viesti Washingtonille, että varastossa on paljon järeämpiä toimia, jos tilanne kärjistyy”, Nigel Green kertoo.
”Tämä on nyt kestävyystaistelu. Trump kiristää painetta uskoen, että voi pakottaa myönnytyksiin pelottelulla.”
”Peking puolestaan on päättänyt osoittaa, ettei se aio taipua. Kiina ei alistu, vaan vahvistaa asemiaan – suojaa keskeisiä teollisuudenalojaan, monipuolistaa toimitusketjujaan ja valmistautuu pitkäaikaiseen vastakkainasetteluun poliittisin keinoin.”
Kulissien takana molemmat osapuolet testaavat toistensa rajoja. Washington asettaa tulleja ja uhkaa uusilla rajoituksilla, kun taas Peking vastaa valikoivasti ja viestii suuremmista toimista tulevaisuudessa.
Kumpikaan ei halua näyttää antavansa periksi ensin. Todellisuudessa Kiina puolustautuu ja samalla valmistelee laajempaa vastaiskua, jos se osoittautuu tarpeelliseksi.
”Juanin liikkeen ajoitus ja luonne alleviivaavat, kuinka vakavissaan Peking on. Kyse ei ole holtittomasta devalvaatiosta lyhytaikaisen hyödyn toivossa. Se on tarkkaan harkittu viesti Valkoiselle talolle: kärjistämisellä on seurauksensa”, toteaa deVere-yhtiön toimitusjohtaja.
Greenen mukaan Trumpin hallinnon ei pidä tulkita pidättyväisyyttä heikkoudeksi.
”Peking osoittaa strategista kärsivällisyyttä, mutta pinnan alla on todellista lujuutta. Jos Washington jatkaa kärjistämistä, Kiinan vastaus ei ole lempeä – se on järjestelmällinen, laaja-alainen ja kohdistettu sinne, missä se satuttaa eniten.”
Markkinat ovat jo valmiustilassa. Sijoittajat kalibroivat uudelleen riskimallejaan maailmassa, jossa toimitusketjut siirtyvät yhä kauemmaksi Yhdysvalloista, pääomavirrat muuttavat suuntaansa ja valuuttakurssien vaihtelu voimistuu osana maailmanlaajuista vallan uusjakoa.
”Olemme astumassa aikakauteen, jossa juanin kaltaiset taktiset liikkeet eivät ole vain taloudellisia signaaleja – ne ovat osa suurempaa geopoliittista shakkiottelua,” sanoo Nigel Green.
Kiina valmis pitkään peliin
Greenen mukaan sijoittajille on kriittistä ymmärtää, että Kiina valmistautuu pitkään peliin.
”Kyse on globaalien kauppamallien rakenteellisista muutoksista, jotka voivat määrittää tulevan vuosikymmenen.”
Ajatus siitä, että Kiina antautuisi nopeasti Trumpin painostuskampanjan alla, oli alun perinkin virheellinen. Peking on tehnyt selväksi, että jos vaatimusten vastustamisen hinta on lyhyen aikavälin kipu, se on valmis kestämään sen.
”Peking määrittelee nyt pelin säännöt. Washington voi valita kärjistyksen, mutta se ei tee sitä kohtaamatta yhä kehittyneempiä vastatoimia. Kiina ei enää yritä välttää kauppasotaa hinnalla millä hyvänsä – se valmistautuu voittamaan sen, jos se pakotetaan siihen”, Green toteaa.
Tilanne maailman kahden suurimman talouden välillä on entistä jännittyneempi. Molempien osapuolten jyrkät toimet uhkaavat pahentaa globaalia taloudellista epävakautta ja vaikeuttavat yhteisen ratkaisun löytymistä.
