Talouden trendit

Miksi kasvu voitti arvon?

Alhaiseen hintaan panostaneella sijoittajalla on takanaan ankeat ajat ja tämä artikkeli kertoo miksi. 

Fidelity Investments kertoi reipas kaksi vuotta sitten analyysin osoittavan, että hyvin tuottaneet kasvuosakkeet kannattaa pistää myyntiin ja ostaa tilalle alhaisesti hinnoiteltuja arvo-osakkeita.

Jälkiviisaana voi todeta, että neuvo ei osunut kohdilleen. Kasvuun ja arvoon jaetuista indekseistä näkee, että kasvuosakkeet ovat tuottaneet paremmin myös tuon neuvon jälkeisenä aikakautena. 

Vastaavasti kasvuosake Amazon on noussut 94 prosenttia, arvo-osake Johnson & Johnson 18 prosenttia. Revenion kurssi on kohonnut 98 prosenttia, HKscanin 10 prosenttia. 

Koronan aikana kasvuosakkeet ovat pärjänneet vähintäänkin hyvin. Tämän seurauksena osa sijoittajista näkee toisaalta teknokuplan ja toisaalta kasan alhaisesti arvostettuaja osakkeita. 

Onko neuvo tällä kertaa oikea? Tulisiko Amazon ja Revenio myydä ja ostaa tilalle HKscania, kiinteistösijoitusyhtiöitä ja Johnson & Johnsonia? 

Arvo-osakkeiden pitäisi tuottaa kasvu-osakkeita paremmin

Ennen kuin kasvua myy ja arvoa ostaa kannattaa kysyä itseltään miksi kasvuosakkeet ovat ylisuoriutuneet viime aikoina. 

Rahoitusalan tutkimukseen pohjaten voidaan todeta, ettei tulos ole ollut odotettu. Usealla eri tavalla mitattuna ja usealla eri aikajaksolla on päädytty johtopäätökseen, että arvo-osakkeiden pitäisi olla kasvuosakkeita tuottoisampi sijoituskohde. 

Lisäksi rakenteen pitäisi säilyä, koska kyseessä on riskifaktori. Arvo-osakkeen akateeminen määritelmä perustuu puhtaasti osakkeen alhaiseen hintaan. Alhaisimmat hinnat suhteutettuna tulokseen tai taseeseen puolestaan löytyvät vaikeuksissa olevien yritysten osakkeista. 

Liiketoiminnan haasteet painavat osakkeen hinnan alas ja niistä selviäminen palauttaa kurssin ylös. Liiketoiminnan vaikeudet sisältävät kuitenkin riskiä ja sijoitusmaailmassa pätee sääntö, jonka mukaan riski ja tuotto kulkevat käsi kädessä.  

Kasvuosakkeiden voittoon on useita syitä

Arvo-osakkeiden historiallisia ylituottoja on selitetty myös sijoittamisen psykologian kautta. Kasvuosakkeen menestystarina saa sijoittajat innostumaan liikaa. Liian korkea ostohinta syö tuottoja sen vertaa paljon, että arvo-osakkeet voittavat. 

Arvosijoittaja on kuitenkin hävinnyt kasvusijoittajalle jo kahdentoista vuoden ajan, minkä pitäisi saada paatuneimmankin arvosijoittajan kysymään itseltään voisiko ilmiön takaa löytyä muitakin selityksiä kuin hypetys ja kupla. Ja selityksiähän löytyy. 

Yksi keskeinen tekijä on alhainen korkotaso. Osakkeiden tulevat tuotot diskontataan nykyarvoon ja alhainen diskonttokorko on kasvuosakkeiden puolella. Kasvavien yritysten tuotot, kun painottuvat voimakkaammin tulevaisuuteen.  

Toisen syy löytyy siitä minkälaisia osakkeita arvo-faktori sisältää. Yksi näistä on finanssisektori ja pankkien tulokset kärsivät ymmärrettävästi todella alahaisesta korkotasosta. 

Kolmas syy löytyy koronasta. Monilla kasvuyrityksillä on digitaalinen tuote ja niiden liiketoiminta hyötyy suoraan koronan aiheuttaman etätyöskentelyn lisääntymisestä. Monien perinteisempien arvon puolelta löytyvien fyysisten toimijoiden liiketoiminta on puolestaan kärsinyt koronan tuomista rajoitteista.

Roland Chan löytää Bloombergin artikkelissaan myös osakkeiden likviditeettiin perustuvan selityksen. Hong Kongin pörssissä on 2500 osaketta, mutta kauppaa käydään merkittävissä määrin vain 300 osakkeella. 

Alhaisella kaupankäyntimäärällä ei ole piensijoittajalle merkitystä, mutta institutionaalisen sijoittajan se sulkee pois. Tämä johtuu siitä, että järkevän kokoisen position ostaminen näkyisi heti osakkeen hinnassa. 

Monet arvo-osakkeet ovat perheyrityksiä, joissa kaupankäynnin kohteena olevien omistajaperheen ulkopuolisten osakkeiden lukumäärä on rajattu. Institutionaaliset sijoittajat eivät osta, koska likviditeetti on rajattu, eivätkä arvopohjaiset sijoittajat myy, koska hinta on liian alhainen.

Alhainen likviditeetti ajaa osakkeita indeksistä ulos, ja tällä on se seuraamus että ne joutuvat indeksirahastojen myyntilistalle. 

Ei pidä myöskään unohtaa internetin ja digitaalisten tuotteiden mahdollistamaa ennen näkemätöntä kasvuvauhtia. Fyysisen tuotteen kohdalla kasvu tarkoittaa väistämättä uusien tehtaiden rakentamista ja näiden rakentaminen ja sisäänajo vie aikaa. 

Netflix laajentui yhdessä yössä 60 maasta 130 uuteen maahan. Vastaavan tempun tekeminen täysin fyysisellä tuotteella, siihen liittyvällä toimitusketjulla tai 70-luvun myynti ja -markkinointikoneistolla olisi ollut vähintäänkin haastavaa, ellei mahdotonta.   

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

Tutustu sisältömarkinoinnin ja sisällöntuotannon ratkaisuihimme Salkkumedia Oy:n kotisivuilta.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös