Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkijat osoittavat, että arvonlisäveron alennukset siirtyvät hintoihin paljon heikommin kuin ALV-nostot.
Väliaikaista ALV-alennusta on ehdotettu keinona tukea koronakriisin kurittamia aloja. Veronalennuksen toivotaan laskevan hintoja ja parantavan kuluttajien ostovoimaa.
Tuoreen tutkimuksen mukaan ALV-ale johtaa kuitenkin usein yritysten parempiin katteisiin alhaisempien hintojen sijaan. Taloustieteen huippujulkaisussa julkaistusta tutkimuksesta selviää, että väliaikainen ALV-ale johtaa jopa alkuperäistä tasoa korkeampiin hintoihin.
VATT:n ja PT:n tutkimuksessa tarkasteltiin Suomessa 2007 ja 2012 toteutettuja ja eri suuntaan vaikuttaneita muutoksia kampaamo- ja parturialan palveluiden arvonlisäverotukseen. Ensin alan palvelut siirrettiin 14 prosenttiyksikköä matalammalle arvonlisäverokannalle. Viiden vuoden päästä palvelut palautettiin takaisin pääkannalle, nostaen arvonlisäveroa samat 14 prosenttiyksikköä.
Tutkimuksen mukaan 60 prosenttia hinnoista ei muuttunut lainkaan ALV-alennuksen myötä. Sen sijaan palautuminen pääkannalle näkyy hinnoissa; melkein kaikki yritykset korottivat hintojaan 80-120 prosenttia ALV-nostosta.
”ALV-ale laski hintoja hieman, mutta ALV:n pääkantaan paluu korotti hintoja kaksi kertaa enemmän. ALV-alen päätyttyä kampaamopalveluiden hinnat olivat korkeammalla tasolla kuin ennen veronalennusta”, sanoo tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen PT:stä.
Yritykset eivät muuta hinnoitteluaan alv-alennuksessa
ALV-ale korotti yritysten voittoja ja katteita kaksi kertaa niin paljon kuin ALV-nosto niitä supisti.
”Etenkin yritykset, joilla on matalat katteet, reagoivat ALV-muutoksiin epäsymmetrisesti. He eivät muuta hinnoitteluaan, jos arvonlisäveroa alennetaan, mutta nostavat hintojaan paljon, jos veroa korotetaan”, toteaa tutkimusprofessori Jarkko Harju VATT:sta.
Tulokset yleistyvät parturi- ja kampaamoalan ulkopuolelle ja muihin EU-maihin. Tutkimuksessa analysoitiin kaikki EU-maissa vuosina 1996-2015 tapahtuneet arvonlisäverotuksen muutokset, jotka koskivat yhteensä yli 2800 hyödykettä. Hinnat nousevat keskimäärin 3-4 kertaa enemmän ALV-nostojen seurauksena kuin ne laskevat veronalennuksen seurauksena.
Tutkimus on julkaistu yhdessä maailman arvostetuimmasta taloustieteen tiedejulkaisuista
Jarkko Harjun, Tuomas Kososen, Youssef Benzartin ja Dorian Carlonin tutkimus on juuri julkaistu The Journal of Political Economy -tiedelehdessä. Se on yksi taloustieteen arvostetuimmista julkaisuista. Alle kymmenen Suomessa työskentelevää tutkijaa on aiemmin julkaissut näin korkeatasoisessa taloustieteen tiedelehdessä.
Julkaiseminen taloustieteen alalla on erittäin kilpailtua. Pohjoismaissa verotutkimus ja -tutkijat hyötyvät laadukkaasta verodatasta. Kattavat tilastolliset aineistot mahdollistavat osaltaan maailmanluokan tutkimuksen verotuksen käyttäytymisvaikutuksista.
Arvonlisäveron taloudellisen rasituksen kohdentuminen on verotuksen käyttäytymisvaikutuksista havainnollistava esimerkki.
”Arvonlisäveron kysyntävaikutuksia arvioitaessa oletetaan yleensä, että veronalennuksen ja -korotuksen hintavaikutukset ovat yhtä suuret ja että ne menevät täysimääräisinä kuluttajahintoihin. Empiirinen tutkimuksemme osoittaa selvästi, että tällaiset arviot johtavat veronalennuksen vaikutusten yliarviointiin”, Jarkko Harju sanoo.
Tuomas Kososen mukaan Journal of Political Economy -lehdessä julkaistut tutkimukset vaikuttavat pitkään ja laajasti taloustieteelliseen tutkimukseen.
”Myös aikaisemmat tutkimuksemme osoittavat kulutusverojen vaatimattoman vaikutuksenkulutukseen. Toivottavasti tämän julkaisun myötä tulos huomioidaan myös laajemmin päätöksenteossa”, Kosonen lisää.
Tutkimus:What Goes Up May Not Come Down: Asymmetric Incidence of Value-Added Taxes on luettavissa Journal of Political Economyn verkkosivuilla.
