Tutkimuslaitoksen mukaan talouspolitiikassa pitää keskittyä nyt työllisyyden ja viennin kilpailukyvyn parantamiseen.
Etla odottaa tänään julkaistussa muistiossa hallitukselle, että ensi vuonna Suomen talouden kasvavan selvästi, joten uusia tuki- tai elvytyspaketteja ei näillä näkymin tarvita.
Koronakriisi jättää silti pitkät jäljet Suomen talouteen. Etlan mukaan julkisen talouden alijäämää jää vuosikymmeneksi. Sen hoitoa vaikeuttavat niin ikääntymisen tuomat menopaineet kuin EU:n budjetin ja elvytyspaketinkin maksut. Ilman ennakoitua nopeampaa talouskasvua tai julkisen talouden miljardisopeutusta velka jatkaa kasvuaan vielä ensi vuosikymmenelläkin.
Hallitusohjelmaa tulisi Etlan mielestä koronakriisin jäljiltä uudistaa, koska talouskasvua on saatava nopeammaksi ja työllisyyttä paremmaksi. Finanssipolitiikan linja pitää muuttaa tutkimuslaitoksen mukaan vastuulliseksi ja pandemian hoidon hybridistrategian toimivuus on turvattava.
Etla suosittelee, että jäljellä oleva hallituskausi kannattaa keskittää talouden toipumisen varmistamiseen sekä pitkän aikavälin kasvuun ja työllisyyteen. Talouskasvun nopeuttamiseksi Etla ehdottaa yrittämisen verotuksen alentamista. Lisäksi T&K-toiminnan kannusteita on lisättävä, investointien verotusta kevennettävä ja vastaavasti kulutuksen ja maapohjan verotusta kiristettävä.
Etlan mukaan finanssipolitiikka on Suomessa epäonnistunut viime vuosina. Tutkimuslaitos on varoittanut finanssipolitiikan liiallisesta keveydestä jo aiemminkin perustaen näkemyksensä erilaisten finanssipolitiikan mittareiden kokonaisarviointiin.
Koronakriisistä toipuva Suomen talous ei voi enää jatkossa perustua hallituskauden ensimmäisen vuoden laaja-alaiseen menojen lisäykseen, vaan tavoitteeksi on otettava toipumisen varmistaminen, työllisyysloikka ja julkisen talouden alijäämän sulattaminen, suosittaa Etla.
”Puskureita ei ole kerätty, vaikka taloudessa oli jo Sipilän hallituksen aikana nousukausi. Myös tuottavuusloikka jäi torsoksi, nyt tarvitaan sen lisäksi vielä työllisyysloikka. Koronan tukitoimet ovat olleet pääosin onnistuneita, mutta elvytys tulee lopettaa sitä mukaa kun yksityinen sektori normalisoituu. Avainasemassa on kilpailukyky”, painottaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Suomen tuotannon vientikilpailukyky on kääntymässä Suomessa uudelleen laskuun. Lyhyen aikavälin hintakilpailukyvyn lisäksi olisi Etlan mielestä pidettävä huoli pitkän aikavälin menestystekijöistä sekä joustavuudesta kriiseissä.
”Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja tarvitsee nykyistä korkeamman työllisyysasteen. Ongelma on, että aktiivisen työvoimapolitiikan tehostaminen auttaa tässä vain vähän. Toimenpiteisiin pitäisi osoittaa jopa puoli miljoonaa työtöntä, jotta työllisyys kasvaisi edes 30 000 hengellä. Työvoimapoliittiset toimenpiteet eivät auta, jos Suomen vientikilpailukyky ei ole kunnossa”, arvioi Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
Etlan suosittamat keinot työmarkkinoille ovat kovia.
Tutkimuslaitoksen mielestä julkisen sektorin palkkatuki voitaisiin lopettaa ja vastaavasti työnhakua tukea enemmän panostaa. Työmarkkinoiden sanktiojärjestelmää voitaisiin Etlan mielestä uudistaa ottamalla käyttöön sanktioiden varoitusjärjestelmä.
Myös työttömyysturvan enimmäiskeston lyhennys ja etuuksien tason alentaminen vähentävät työttömyyttä, Etla uskoo. Valtiovarainministeriön ehdottama työttömyysturvan enimmäiskeston sitominen työssäoloehtoon todennäköisesti Etlan mukaan vähentäisi työttömyyttä.
