Yhtiöt yllättivät itsensäkin! Ponsse säilytti kannattavuutensa koronasta huolimatta. Keslan nettovelka supistui.
Finanssikriisissä molempien liikevaihto romahti vuonna 2009 noin puoleen edeltävästä vuodesta – aivan kuten teräsyhtiöiden Rautaruukin ja Outokummunkin.
Ponsse säilytti vahvan kannattavuutensa
Vieremäläisen Ponssen liikevaihto laski kuluvan vuoden tammi-syyskuussa 7 prosenttia 431 miljoonaan, mutta samalla ajalla liikevoitto pakitti sekin ainoastaan 7 prosenttia 43,4 miljoonaan.
Näin suhteellinen kannattavuus säilyi ennallaan 10,0 prosentissa.
Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela toteaa katsauksessa:
Toisella neljänneksellä vaivanneet komponenttien saatavuusongelmat väistyivät ja kysyntä piristyi lähes kaikilla markkinoilla.
Ponsse sai heinä-syyskuussa tilauksia jopa 161 miljoonalla eurolla, kun vuosi sitten luku oli 117. Tilauskanta yhteensä on toki pienempi kuin vuosi sitten, mutta pysyi kesäkuun tasolla noin 180 miljoonassa.
Tilanteeseen nähden tämä on erinomainen suoritus, sillä ajoimme tehdasta täydellä kapasiteetilla koko neljänneksen ajan lomakautta lukuun ottamatta.
Tehtaamme viime vuosien onnistuneet investoinnit ja erinomainen henkilöstömme ovat avainroolissa tehtaan hyvän operatiivisen toiminnan mahdollistamisessa.” – Nummela, ovk
Ponsse perui aiemmin maaliskuussa tulosohjeistuksensa mutta palautti sen nyt:
Konsernin euromääräisen liikevoiton odotetaan olevan vuonna 2020 hieman pienempi kuin 2019.
Edelleen on epävarmaa, kuinka kauan ja miten vahvana koronapandemia tulee jatkumaan. Sen vaikutusta Ponssen liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, toiminnan tuloksiin ja maksuvalmiuteen arvioidaan jatkuvasti.
Kulujen tarkka kontrollointi tulee yhtiössä jatkumaan ja investointeja toteutetaan tarkkaa harkintaa käyttäen.
Ponssen liiketoiminnan kannalta on tähdellistä, että sen asiakkaat ovat olleet hyvin työllistettyjä, mikä on edistänyt huoltopalvelujen kysyntää ja kasvua. Lisäksi yhtiön vaihtokonemyynti piristyi kakkoskvartaalin matalalta tasolta.
Alueista Eurooppa niin pohjoisessa kuin etelässä on kasvattanut osuutta Ponssen kokonaisliikevaihdosta tänä vuonna, kun taas Venäjän ja Aasian sekä Amerikan alueiden osuus on laskenut.
Kesla kehittää mallistoaan
Kesla on muutamaa kokoluokkaa Ponssea pienempi toimija. Kesla ei tee kokonaisia metsäkoneita, vaan metsäkoneiden ja puutavara-autojen lisälaitteita, kuten nostureita, metsäkonevaunuja, hakkureita, harvesterikouria ja kahmareita. Osaa käytetään traktoreissa.
Yhtiö valmistaa myös ns. City-nostureita, joita käytetään esimerkiksi jäte- ja kierrätysautoissa. Yhtiö toi syksyllä City-malliston saataville myös hytillisenä.
”Hytti mahdollistaa perinteisen sähköisen 2-vipuohjauksen lisäksi myös sähköisen ohjauksen joko 2 tai 4 vivulla sekä kahdella polkimella.”
Myös Keslan pääpaikka on Itä-Suomessa, Joensuussa. Yhtiö julkaisi tammi-syyskuun katsauksensa pari päivää Ponssea myöhemmin 22.10.
Liikevaihto laski 9 kuukauden aikana 20 prosenttia 28 miljoonaan ja liikevoitto 2,2 miljoonasta 50 tuhanteen euroon. Sitä voidaan sanoa torjuntavoitoksi korona-aikana – semminkin kun tilaukset kääntyivät selvään kasvuun heinä-syyskuussa verrattuna sekä vuoden takaiseen että kakkoskvartaaliin.
Kesla näkee valoa useilla markkinoilla, vaikka kotimaan liikevaihto laski kolmoskvartaalilla 7 % vuoden takaisesta.
Toimitusjohtaja Simo Saastamoinen toteaa katsauksessa:
Venäjän markkinoilla alkoi näkyä merkkejä elpymisestä ja Valko-Venäjä kehittyi suotuisasti. Kruunun kurssin vahvistuminen euroon nähden näkyi Ruotsin myynnin hienoisena kasvuna. Kaakkois-Aasiassa ja Amerikoissa löytyy positiivisesti kehittyviä alueita Brittein saarten vahvan suorituksen ohessa.
Auto- ja teollisuusnostureiden sekä traktorivarusteiden saadut tilaukset kasvoivat selvästi edellisvuoden kolmanteen kvartaaliin nähden ja myös puunkorjuulaitteiden kysynnän piristymisestä saatiin vahvoja viitteitä kvartaalin loppua kohden.
Kesla teki vuonna 2019 liikevaihtoa 47,4 miljoonaa, jossa oli kasvua 5 %. Liikevoitto oli 1,6 miljoonaa oltuaan vuotta aiemmin 2,2 ja sitä ennen 1,5.
Yhtiö antoi jälleen tulosohjeistuksen luovuttuaan siitä kesällä.
Loppuvuoden tilauskannan perusteella tilikauden liikevaihdon odotetaan yltävän 38 miljoonan tasolle, mikäli pandemia ei aiheuta materiaalisaatavuuteen tai tuotantoprosesseihin häiriöitä. Näissä puitteissa konsernin liikevoiton odotetaan olevan noin 0,5 miljoonaa tilikaudella 2020. Liiketoiminnan nettorahavirran odotetaan olevan vahvaa myös vuoden viimeisen kvartaalin aikana.
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.
??
Henri Elon sijoituskirjat alehintaan SalkunRakentajan lukijoille!
Tilaa Henrin yhä saatavilla oleva sijoituskirja Tuoton arvoitus ratkeaa tai Henrin ja Jari Saarhelon uusin Osakesijoittajan maailmanvalloitus, tai molemmat pakettina täältä.
Syötä ALE-koodiksi ”Salkunrakentaja2020” niin saat kirjan/kirjat kotiin toimitettuna: Tuoton arvoitus 15 e, Osakesijoittaja 30 e tai pakettihinta 45 e, ei muita kuluja.
??
Sijoittajan johtopäätökset
Sekä Ponsse että Kesla ovat ottaneet torjuntavoiton pandemiatilanteessa. Tehtaat on saatu pidettyä käynnissä ja tarjouksia on lähtenyt asiakaspintaan. Mikä parasta, niihin vastattu myöntävästi, vaikka kevät jättikin jälkensä.
Vaikka paperitehtaita pannaan kiinni, myös sellunkeitto vaatii puuta metsästä tehtaalle. Puun käyttö uusiutuvana luonnonvarana ei katoa mihinkään. Lisää Stora Enson analyysissa 18.9.
Kummankin konepajan liikevoitto säilynee koronavuonnakin plussalla, Ponssella jopa noin 60 miljoonassa jos loppuvuoden kehitys noudattelee heinä-syyskuun kaavaa. Tilauskanta on selkeästi vuoden takaista pienempi.
Sijoittajan kannalta on tähdellistä, että molemmat ovat rahoituksellisesti omavaraisia. Volyymin supistuminen avittaa kassavirtaa ja peruskannattavuus on molemmilla plussalla.
Jo pelkästään tämä tukee nykyisiä arvostuksia. Torstaina illansuussa Keslan kurssi oli 4,0 ja Ponssen 26,8 euroa. Markkina-arvoina nämä vastaavat 13,5 ja 750 miljoonaa euroa.
Ponssen kurssi on korjannut hyvän tuloksen myötä noin 12 prosenttia ylöspäin alkuviikon jälkeen.
Kesla jakoi osinkoa viime kaudelta 0,15 euroa osakkeelta, Ponsse 0,30 euroa. Keslan osinko säilyi ennallaan, mutta Ponssen putosi koronavarautumisen myötä alle puoleen oltuaan vuosi takaperin 0,85 euroa.
Kummallakin yhtiöllä tase on vahvistunut, Ponssen tase on lähes nettovelaton. Yhtiöllä on tarvittaessa valmius yritysostoihin.
Keslankin nettovelkaantumisaste alitti 70 prosenttia. Korollinen nettovelka laski 8,4 miljoonaan euroon oltuaan vuosi sitten 11,9 miljoonaa.
Jos metsäkonevalmistajat pystyvät jatkossakin hoitamaan perusliiketoimintansa sujuvasti ja maksamaan järkevän tasoista osinkoa, sijoittaja voi olla luottavaisella mielellä.
Kuten taannoin kirjoitin, Keslalle riittää järkevän tasoiseksi osingoksi yhä se pääkaupunkiseudun omakotitalon hinta, puoli milliä, osakemäärän ollessa ainoastaan 3,38 miljoonaa kappaletta.
??
Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia. Kirjoittaja omistaa Keslan ja Ponssen osakkeita.
Henrin sijoituskirjojen tilaukset ALE-koodilla ”Salkunrakentaja2020” täältä.
