Suomen suurimpiin luotonhallintayhtiöihin kuuluvan Lowellin tilastojen mukaan pidentynyt poikkeusaika on hidastanut yritysten kassankiertoa. Taustalla on kuitenkin muitakin syitä kuin korona.
Yritysten kassankiertoon vaikuttava poikkeusaika alkoi jo marraskuussa 2019 postilakon myötä ja jatkui koronan aikana. Vuoden 2019 lopussa näkyy selkeä poikkeama, jolloin yritykset siirsivät laskuja perintään huomattavasti tavallista myöhemmin. Ilmiötä selittää postilakosta johtuneet alkuperäisten laskujen eräpäivän siirrot. Lakko viivästytti perinnän toimenpiteiden aloitusta, mikä kasvatti velan ikää perinnän alkuhetkellä keskimäärin 38 prosenttia.
Lowell Analyysi kuvaa yritysten ja kuluttajien velkamäärää ennen oikeudellisia toimenpiteitä ja julkista maksuhäiriömerkintää. Analyysi pohjautuu Suomen suurimpiin luotonhallintayhtiöihin kuuluvan Lowellin laajaan tietokantaan, ja huomioi sekä loppusyksyn 2019 postilakon että keväällä 2020 alkaneen poikkeustilan vaikutuksia maksukäyttäytymiseen.
Analyysin perusteella näyttää, että postilakko kasvatti velan ikää koronan ensimmäistä aaltoa rajummin. Yhteiskunnallisesti laajemmin vaikuttanut koronatilanne ei heijastunut yhtä merkittävästi perinnän aloitukseen, vaikka yritykset myönsivät maksuaikajoustoja.
Monet yritykset ovat nyt luopumassa maksujoustoistaan, ja tilanne näyttää olevan normalisoitumassa.
Arvion mukaan yritysten myöntämät, koronan ensimmäisestä aallosta johtuvat maksuaikajoustot on nyt käytetty, ja laskuja siirtyy perintään lähes yhtä paljon kuin samaan aikaan edellisvuonna.
Yritysten velkamäärät merkittävässä kasvussa
Yritysten velkamäärä on kääntynyt kasvuun sekä euroissa että kappalemäärissä. Huomioitavaa on, että yritysten yksittäisten velkojen euromääräinen kasvu on selkeästi voimakkaampaa kuin velkojen kappalemäärien kasvu.
Yritysten velkamäärän kasvu ei toistaiseksi heijastu vireille pantujen konkurssien määrään. Tähän vaikuttaa osaltaan tammikuun 2021 loppuun asti voimassa oleva väliaikainen konkurssilaki. Koronatilanteen seurauksena säädetty väliaikainen konkurssilaki rajoittaa yritysten asettamista konkurssiin 1.5.2020 – 31.1.2021 välisenä aikana. Myös kuluttajien velkaantuminen on heikentänyt yritysten kassankiertoa.
Vanhenevan väestön maksuvaikeudet ilmenevät yhä aiemmin
Analyysin mukaan myös kuluttajien kokonaisvelkamäärä ja etenkin vanhenevan väestön maksuvaikeudet jatkavat kasvuaan. Alle 45-vuotiaisiin sen sijaan kohdistuu vuosi vuodelta vähemmän perintätoimeksiantoja.
Yli 45-vuotiaat maksavat laskunsa ajallaan yhä harvemmin. Muutos on nähtävissä nyt myös 50-54 -vuotiailla, joiden perintätoimeksiannot ovat kääntyneet nousuun vuoden 2019 jälkeen.
Nuoremmissa ikäluokissa, 20-44 -vuotiaissa, perintätapauksien määrässä on nähtävissä selvää laskua vuoteen 2019 verrattuna. Myös alle 20-vuotiaiden maksukäyttäytyminen on parantunut viimeisen kahden vuoden aikana ja näyttää olevan vakiintumassa. Koko väestöön suhteutettuna eniten perintätapauksia on kuitenkin 30-44 -vuotiailla.
1.9.2019 voimaan tulleen korkokaton säätelyn toivottiin jarruttavan kokonaisvelkamäärän kasvua. Heinäkuun alusta joulukuun loppuun (1.7.-31.12.2020) sovelletaan lisäksi väliaikaisesti kuluttajasuojalain korkokattoa, joka säätää kuluttajille myönnettävien vakuudettomien lainojen enimmäiskoron 10 prosenttiin.
Yritysten tarjoamat joustot maksuaikoihin ovat johtaneet perinnän aloituksen viivästymiseen. Ennusteiden mukaan vaikutukset perinnän kokonaisvelkamäärään näkyvät tilastoissa vasta myöhemmin. Kolmen viime kuukauden aikana avoin velkamäärä on kasvanut jo 17 prosenttia.
