Talouden trendit

Finanssivalvonta: Asuntolainojen pitkät takaisinmaksuajat on riski

Lainanottajien maksukyvyn huolellinen arviointi on ensiarvoisen tärkeää, muistuttaa Finanssivalvonta.

Suomessa asuntomarkkinat ja -luotonanto ovat toipuneet kevään pudotuksesta, mutta reaalitalouden näkymät ovat edelleen epävarmat pandemiatilanteen vuoksi, kertoo Finanssivalvonta tiedotteessaan.

Tässä tilanteessa Finanssivalvonnan johtokunta pitää asuntolainojen lainakaton perustasollaan eikä aseta muuttuvaa lisäpääomavaatimusta pankeille ja muille luottolaitoksille.

Finanssivalvonnan johtokunta palautti kesäkuussa 2020 enimmäisluototussuhteen eli niin sanotun lainakaton sen lakimääräiselle perustasolle. Perustasolla asuntolainan ja laskennassa hyväksyttävien vakuuksien suhde on enintään 90 prosenttia muille kuin ensiasunnon ostajille ja 95 prosenttia ensiasunnon hankintaa varten.

Finanssivalvonnan mukaan talouden ja asuntomarkkinoiden suhdannenäkymissä ei ole kesäkuun päätöksen jälkeen tapahtunut sellaisia merkittäviä muutoksia, joiden vuoksi olisi perusteltua poiketa lainakaton perustasoista.

Kuitenkin Finanssivalvonnan mielestä nykyisessä poikkeuksellisessa ja hyvin epävarmassa tilanteessa lainanottajien maksukyvyn huolellinen arviointi on ensiarvoisen tärkeää.

Lainanantajien on perusteltua noudattaa pidättyväisyyttä lainanhakijan tuloihin nähden hyvin suurten ja takaisinmaksuajaltaan tavanomaista pidempien luottojen myöntämisessä.

“Kotitalouksien velkaantuneisuus suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin kasvoi edelleen heinä-syyskuussa. Myös uusien asuntolainojen pitkät takaisinmaksuajat ovat edelleen yleistyneet, mikä kasvattaa velan määrää ja on siksi pitkällä aikavälillä riski vakaudelle”, johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen toteaa.

Luottokannan kasvu etenkin yrityssektorilla oli nopeaa vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Kasvua tukivat Finanssivalvonnan ukaan pankkien myöntämät lyhennysvapaat sekä yrityksille suunnatut tukitoimet. Pandemian ja talouden kehitykseen liittyvän epävarmuuden arvioidaan kuitenkin heikentävän yritysluottojen kysyntää loppuvuonna.

Luottomarkkinoiden suhdannetilanne puoltaa muuttuvan lisäpääomavaatimuksen pitämistä nollatasolla. Ensisijaisena riskimittarina käytettävä luottokannan ja BKT:n suhteen trendipoikkeama on pysynyt negatiivisena eivätkä täydentävät riskimittarit viittaa luotonannon ylikuumenemiseen, Finanssivalvonta toteaa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös