Suhteellisesti eniten kiristyy pienipalkkaisten tuloverotus. Pienituloisen 1 250 euroa bruttona kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan tuloverotus kiristyy ensi vuonna 0,4 prosenttiyksikköä, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA.
Vuosi 2021 katkaisee pitkään jatkuneen pienituloisia suosivan veropolitiikan linjan, sillä heidän verotus nousee suhteellisesti enemmän kuin keski- ja korkeatuloisilla. Keskituloisen 3 250 euroa ansaitsevan palkansaajan tuloveroaste nousee 0,3 prosenttiyksikköä ja korkeimmilla ansiotasoilla korotus on 0,2 prosenttiyksikköä.
Palkkatulojen veroperusteet kiristyvät monilta osin, EVA kertoo. Vakuutetun sosiaalivakuutusmaksut nousevat yhteensä 0,33 prosenttiyksikköä, kun työttömyys- ja työtulovakuutuksen (päivärahamaksu) maksuja korotetaan.
Myös keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee hieman. Kuntaliiton mukaan kunnallinen tuloverotus kiristyy keskimäärin 0,06 prosenttiyksikköä ylittäen ensimmäistä kertaa 20 prosentin rajan. Kaikkiaan 39 kuntaa nostaa tuloveroprosenttia ja neljässä kunnassa veroprosentti laskee.
Palkkatulojen veronkorotusten lisäksi kulutuksen veroperusteet kiristyvät.
Arvonlisäverotus pysyy ennallaan, mutta terveydelle ja ympäristölle haitallisten hyödykkeiden valmisteveroja korotetaan. Näitä hyödykkeitä ovat esimerkiksi alkoholi, tupakkatuotteet ja lämmityspolttoaineet. Palkansaajan kulutusmenojen painotettu veroaste kohoaa 0,1 prosenttiyksikköä 22 prosenttiin.
Myös työllistäminen kallistuu, kun työnantajamaksut nousevat keskimäärin 0,36 prosenttiyksikköä. Yksityisten työnantajien maksutaso on ensi vuonna keskimäärin 20,7 prosenttia.
Veronmaksajain Keskusliiton kansainvälisen palkkaverotusvertailun mukaan Suomen palkkojen verotuksen tunnusmerkki kireä progressio. Ruotsikin on jo kevyempi verottaja. Tuloverotus siis kiristyy Suomessa selvästi nimellistulojen noustessa.
Vertailun mukaan palkkojen verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat palkansaajan tulot.
Suomalaista keskipalkkaa eli 45 000 euroa vuodessa saavan veroprosentti on 2,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin eurooppalaisissa vertailumaissa keskimäärin. Vertailun suurimmalla 146 000 euron tulotasolla tämä ero on kasvanut jo 7,4 prosenttiyksikköön.
“Jyrkkä progressio ja korkeat marginaaliverot ovat sitkeä erityispiirre palkkaverotuksessamme”, Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola toteaa.
Marginaaliverotuksen kireydestä kertoo jotain se, että Veronmaksajien keskusliiton mukaan jo hieman yli 2700 euron kuukausituloilla palkansaajan lisäansioista menee lähes puolet tuloveroihin (48,2%). Laskelmien veroprosentit sisältävät verohallinnon perimät tuloverot sekä pakolliset palkasta pidätettävät veronluonteiset työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Laskelmat kuvaavat lopullista verotusta, eivät verokortin mukaista ennakkoverotusta.
EVAn Verokone on nyt päivitetty vuoden 2021 tiedoilla. EVAn Verokone laskee palkansaajan kokonaisveroasteen. Kokonaisveroaste kertoo, mikä prosenttiosuus tuloista menee valtion tuloveroihin, kunnallisveroon, arvonlisä- ja valmisteveroihin sekä vakuutetun sosiaalivakuutusmaksuihin.
Oman kokonaisveroasteensa voi selvittää osoitteessa: www.totuusveroistasi.fi
