Vaikka euron arvon vuodesta 2008 alkanut pitkä trendi on laskeva suhteessa dollariin, on yhteisvaluutta osoittautunut koronakriisissä vahvuutensa. Maaliskuun pohjilta euro on vahvistunut suhteessa dollariin 14 prosenttia.
Tällä hetkellä vaihtosuhde on noin 1,23 dollaria. Euron ulkoinen arvo on kuitenkin vielä kaukana vuoden 2008 huipusta, jolloin euron hätyytteli jo 1,6 dollaria.
Analyytikko uskoo, että euron vahvistumistrendi ei ole vielä ohi.
Nordean valuuttamarkkinoihin erikoistunut analyytikko Kristian Nummelin kertoo, että Nordea odottaa euron vahvistuvan ensi vuonna noin viisi prosenttia dollaria vastaan, eikä suurempiakaan liikkeitä voida poissulkea.
”Heiluntaa voidaan nähdä siis myös päävaluutoissa, puhumattakaan kehittyvien maiden valuutoista”, Nummelin toteaa Nordean tiedotteessa.
Euron nopea vahvistuminen koronakriisin puhkeamisen jälkeen aiheuttaa joka tapauksessa päänvaivaa suomalaisyrityksille. Haasteet ovat kahdenlaisia. Vientiyrityksille vahva euro tarkoittaa hintakilpailukyvyn heikentymistä euroalueen ulkopuolella. Kaikille ulkomaankauppaa käyville yrityksille valuuttakurssin rajut muutokset lisäävät myös epävarmuutta.
Nordean mukaan koronavuoden valuuttaheilahtelut ovat heikentäneet suomalaisten pk-yritysten tilannetta. Tämä käy ilmi Nordean pk-yrityksille teettämästä kyselytutkimuksesta.
Kyselyn mukaan 66 prosenttia yrityksistä katsoo, että valuuttakurssimuutoksilla on ollut niiden taloudelle kielteisiä vaikutuksia. Kahdeksalle prosentille yrityksistä vaikutukset ovat olleet jopa huomattavia.
Lähes puolelle (44 %) niistä yrityksistä, joille valuuttakurssimuutoksista oli aiheutunut kielteisiä vaikutuksia, valuuttakurssitappiot olivat tulleet yllätyksenä. Kyselyn mukaan kolmannes (29 %) kaikista vastanneista sanoo, ettei ole analysoinut valuuttariskejä.
Vain harva yritys (17 %) on aktiivisesti suojautunut yrityksensä valuuttariskien varalta.
”Pidän näitä tuloksia jossain määrin huolestuttavina. Olisi tärkeää, että tuontia ja vientiä harjoittavat pk-yritykset ymmärtäisivät valuuttakurssien vaikutuksen oman katteensa ja tuloksensa muodostumiseen sekä ryhtyisivät tarvittaviin toimenpiteisiin liiketoiminnan ennustettavuuden lisäämiseksi”, kertoo yrityspankeista Suomessa vastaava johtaja Aleksi Lehtonen.
