Vuosi 2020 jää historiaan vuotena, jonka korona mullisti ja jolloin taloudessa lähes kaikki meni toisin kuin vuoden alussa kuviteltiin. Vielä oleellisempaa on se, että moni asia on koronakriisin jälkeen pysyvästi toisin, arvioi Finnveran pääekonomisti Timo Lindholm.
Lindholmin mukaan kaikki koetut yllätykset eivät kuitenkaan ole negatiivisia, vaan oudoissa oloissa on nähty myös monia myönteisiä ilmiöitä.
Pääekonomistin mukaan Suomi on selvinnyt koronakriisistä taloudellisesti kohtuullisen pienin vaurioin.
”Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön mukaan talouden taantuma vuonna 2020 on jäämässä Suomessa pienemmäksi kuin muualla euroalueella. Tuntuu oudolta olla tyytyväinen 3–4 prosentin BKT:n pudotukseen, johon Suomen talous tältä vuodelta päätyy. Se on osoitus siitä, kuinka suhteellista taloudellinen kurjuus on. Moni muu eurooppalainen maa on tänä vuonna pudonnut paljon Suomea syvemmälle”, Lindholm arvioi.
Lindholmin mukaan teollisuuden rakenne ja pitkät tilauskirjat, yksityisten palvelujen monia muita maita pienempi osuus, yritysten joustavuus sekä pankkien ja koko rahoitusjärjestelmän toimivuus selittävät taloutemme iskunkestävyyttä.
Taloudellinen selviytyminen koronakriisistä on ei ole poistanut kuitenkaan Suomen talouden pitkän aikavälin haasteita.
Lindholmin mukaan vuoden 2020 iso muutos on suhtautuminen julkiseen velkaan.
”Sen jyrkkään kasvuun asennoidutaan selvästi aiempaa huolettomammin.”
Pääekonomistin mukaan valtioiden helpon velkarahoituksen käyttö on ehdottoman tärkeä koronan välittömien menetysten paikkauskeino.
Pitemmällä ajalla tilanne on toinen.
”Pitemmällä ajalla löysään velkarahaan liittyy kuitenkin iso riski: riittävää pakkoa talouksien toiminnan ja rakenteiden uudistamiseen ei ole, vaan korjaustoimia voidaan aina vain lykätä tuonnemmaksi. Silti tiedetään varsin hyvin, että korona on vain lisännyt talouksien uudistumisen tarvetta, joka oli olemassa jo ennen ensimmäistäkään koronauutista”, Lindholm toteaa.
Pääekonomisti muistuttaa, että vaikka suureksi paisuva valtion ei vielä hälytä, emme tiedä milloin se nousee ongelmaksi. Ongelma saattaa ilmetä korkeampien korkojen tai rapautuneen luottokelpoisuuden johdosta.
Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen lähti kasvuun finanssikriisin puhjettua. Tuolloin alkanut pitkittynyt hitaan talouskasvun vaihe johti velka/bkt-suhteen kasvuun lähes kaksinkertaiseksi. Velkasuhde pienentyi vasta vuodesta 2016 lähtien, mutta hyvin hitaasti.
Jatkossa velka/bkt-suhde kasvaa. Suomen Pankin mukaan Suomen julkinen velka kasvaa vuosina 2020–2021 nopeasti, noin 13 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Velkasuhteen kasvu jatkuu edelleen noin 76 prosenttiin vuonna 2025. Valtiovarainministeriö on ennusteessaan pessimistisempi. Se varoittaa velkasuhteen nousevan 80 prosenttiin vuoteen jo vuonna 2024.
Euroopan komissio ennusti viime marraskuussa euroalueen keskimääräisen velkasuhteen kasvavan runsaaseen 102 prosenttiin vuoteen 2022 mennessä. Suomen velkasuhde siten pysyy edelleen euroalueen keskimääräistä julkista velkasuhdetta pienempänä.
