Tuuli ja aurinko eivät takaa tasaista energiaa. Vety ja digitalisaatio avaavat uusia ovia, mutta Suomi on jäämässä vanhojen rakenteiden vangiksi.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid julkaisi viime syksynä skenaariotyönsä tulokset. Vaikutelmaksi jää, että Suomen tulevaisuuden sähköverkkoa rakennetaan keskitetysti kansalliselta pohjalta vanhojen toimijoiden varassa vain teollisuuden tarpeita painottaen.
Digitalisaatiota, kyberturvallisuutta, huoltovarmuutta tai eurooppalaisia data- ja energiahankkeita ei mainita lainkaan, vaikka kiihtyvä sähköistyminen ja tuotannon hajautuminen lisäävät energian siirtoon ja varastointiin liittyviä tarpeita ja riskejä.
Yksi skenaario kuvaa juuri hajautetun tuotannon kasvua, mikä näyttäytyy lähinnä uhkana nykyiselle alueellisiin monopoleihin perustuvalle järjestelmälle. Aurinkoa ja akkuja -skenaariossa syntyy merkittävä määrä uutta hajautettua tuotantoa ja kantaverkkoon kytkettyjen perinteisten voimalaitosten määrä pienenee.
Se johtaisi Fingridin mukaan lähinnä vikavirta- ja jännitetukiongelmiin. Hajautettu tuotanto ja sähkön varastointi herättävät enemmän pelkoa kuin innostusta. Vety mainitaan vain sivujuonteena. Hajautetun tuotannon mallissa Suomi säilyisi sähkön nettotuojana.
EEBUS ei mahdu skenaarioihin
Hajautetun tuotannon ja kulutuksen kasvua pidetään Euroopan tasolla itsestään selvänä. Vaihtelevien energiamäärien tehokasta hyödyntämistä, siirtoa ja varastointia varten on kehitetty yhteiseurooppalainen EEBUS-standardi. Sitä ei Fingridin skenaarioissa mainita.
EEBUS yhdistää sähkön, lämmön ja liikkuvuuden energiatarpeet ja luo mahdollisuuden optimoituun sähkönjakeluun pienimmällä mahdollisella verkon laajennuksella. Näin tasoitetaan kysynnän ja tuotannon kuormituksen ja tuotannon huippuja.
Jotta sähköjärjestelmä toimisi mahdollisimman tehokkaasti, kulutus- ja tuotantodatan pitää siirtyä saumattomasti älykkään sähköverkon, tietoverkkojen sekä kotitalouksien ja rakennusten yksittäisten laitteiden välillä. Tällaisia järjestelmän osia ovat aurinkosähköjärjestelmät, akut, lämmitys, sähköauto ja periaatteessa kaikki sähköllä toimivat laitteet.
Valmistajista riippumaton EEBUS korvaa eri laitteiden protokollat yhteisellä energiakielellä, joka mahdollistaa uusien sovellusten kehittämisen ja älyverkon entistä tehokkaamman toiminnan.
Vety korvaa fossiiliset polttoaineet
Helsingin Sanomat kertoi vuoden alussa suunnitelmista rakentaa Suomeen laitos, joka tekee hiilidioksidista ja vedestä erotettavasta vedystä uusia päästöttömiä polttoaineita. Vedyn erottamiseen vedestä käytettäisiin tuuli- ja aurinkoenergiaa. Näin päästäisiin eroon fossiilisista polttoaineista, ja ilmasto kiittäisi.
Vetyhankkeet ovat Japanissa ja Saksassa jo käynnissä, kun Suomessa niitä vasta suunnitellaan. Vedystä tulee ennen pitkää osa hajautettua sähköjärjestelmää, jossa kotitaloudet ovat sekä tuottajia että kuluttajia. Se on otettu EEBUS-standardin kehittämisessä huomioon.
Vety murtaa perinteiset energiamarkkinat, mistä syystä vanhat rakenteet vapisevat ja yrittävät pitää kiinni menneistä monopoleista ja tuotantotavoista. Tilanne muistuttaa työmarkkinoita, jossa 2020-luvun työsuhteita yritetään kahlita sata vuotta sitten luoduilla normeilla.
Kyse ei ole yksin energiasta tai sähköstä, vaan laajasta kokonaisuudesta. Älykäs yhteiskunta vaatii älykkään sähköverkon lisäksi älytöllit ja älykaupungit. Se puolestaan tuo mukaan digi- ja terveysturvallisuuden sekä kiertotalouden. Korona-ajan etätyö nosti esiin kyberturvallisuuteen, sisäilmaan, lämmitykseen sekä tieto- ja sähköverkon huoltovarmuuteen liittyvät vaatimukset.
Kaikki nämä asiat on otettava huomioon yhdessä ja yhtä aikaa, kun tulevaisuuden kiinteistöjä ja kaupunkeja suunnittellaan (tai korjataan).
Kiertotalous tulee kuvaan ympäristönsuojelun ja luonnonvarojen säästämisen kautta. Digitalous mahdollistaa kiertotalouden toteutumisen, kun jokainen kotitalous on tulevaisuudessa pieni datakeskus ja sähkölaitos, joka kerää tietoa kaikesta, mitä teemme ja kulutamme.
Datan perusteella monet käyttämämme tuotteet ja laitteet voidaan tarjota palveluna ostamisen sijasta, jolloin palvelun tuottaja vastaa huollosta ja ylläpidosta. Digitaaliset alustat mahdollistavat jakamisen ja vuokraamisen nykyistä tehokkaammin. Kotitalouksista ja teollisuudesta kerättävällä tiedolla ennustetaan materiaali- ja kulutusvirtoja, jolloin syntyy vähemmän jätettä ja hävikkiä.
Luotettavuutta vaaditaan lisää
Kun kyse on kuluttajan omista tiedoista, on voitava luottaa siihen, että tietoja käytetään oikein, eikä niitä pääse kuka tahansa ronkkimaan. Vastaamon tietovuoto ja asiakkaisiin kohdistunut kiristys ovat karmaiseva esimerkki, mitä pahimmillaan voi tapahtua.
Nykyisin tuskin on palvelua, jota ei saisi verkosta pilvipalveluna kätevän mobiilisovelluksen kautta. Pilvipalvelut ovat pääosin muutaman suuren yhtiön kuten Amazonin, Microsoftin tai Googlen hallitsemia. Ne toimivat kustannustehokkaasti, laajentavat markkinoitaan ja sitovat asiakkaat itseensä. Emmekä edes tiedä, mihin tietojamme oikeasti käytetään.
Kuten EEBUS sähkönsiirrossa myös datan siirtoon ja tallentamiseen rakennetaan yhteiseurooppalaista standardia – GAIA-X, joka tarjoaa käyttäjille riippumattomat, luotettavat ja turvalliset palvelut. GAIA-X yhdistää olemassa olevat palvelut ja infrastruktuurit uudella tavalla käyttäjien vaatimusten mukaisesti. Se tarkoittaa yhteisiä pelisääntöjä, joiden perusteella asiakas voi siirtyä halutessaan pilvipalvelusta toiseen ilman pelkoa datan menettämisestä tai sen vahingoittumisesta.
Sekä EEBUS että GAIA-X painottavat kuluttajan oikeuksia ja turvallisuutta. Data on asiakkaan arvokkain omaisuus ja sillä on markkinoilla monta halukasta ottajaa.
Artikkeli on julkaistu alun perin Talouden tulkki -sivustolla 7.1.2021.
